Mielipide | Saimaa ilman kaivoksia – varaushankkeen valuma-alueet tuovat mahdolliset syntyvät saasteet suoraan alueen parhaimpiin vesistöihin

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain (621/2011) perusteella 10.2.2022 hyväksynyt Kivikaivo Oy:n varausilmoituksen Puruvesi – Suurijärvi – Moinniemi väliselle alueelle, jonka pinta-ala on yhteensä noin 80 neliökilometriä.

Varaus on voimassa 15.12.2023 asti. Varaaja otaksuu alueella aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella olevan nikkeli-, sinkki-, kupari-, beryllium-, hopea-, koboltti- ja lyijyesiintymiä.

Varaus antaa yksinomaan etuoikeuden malminetsintälupaan. Varaus ei oikeuta kaivamiseen eikä louhimiseen eikä myöskään rajoita maanomistajan oikeuksia eikä mahdollisia muita maankäytön tarpeita ja suunnitelmia.

Miksi kaivoksia ei haluta Saimaan vesialueiden läheisyyteen. Nyt hyväksytty varaushanke Puruvesi – Suurijärvi – Moinniemi -alueelle on erityisen suuren riskin hanke. Varaushankkeen valuma-alueet tuovat mahdolliset syntyvät saasteet suoraan alueen parhaimpiin vesistöihin, Puruveteen, Suurijärveen ja Pihlajaveteen. Niitä meillä ei ole vara menettää.

Tämän perusteella alueelle ei saa syntyä varsinaista malminetsintää, jossa kairataan maanuumeniin syviä koereikiä ja eikä varsinkaan lopullista kaivostoimintaa.

Kaivostoiminta on ympäri Suomea aiheuttanut suuria ympäristöllisiä ongelmia maaperälle, vesistöille ja myös pohjavedelle. Kaivostoiminnassa on erityisen suuria riskejä, joita ei vielä nykyteknologiallakaan pystytä täysin pitämään hallinnassa ja jos pystyttäisiinkin, toimintaa ohjaavat määräykset ja valvonta eivät kohtaa.

Mineraaleja tarvitaan, mutta niiden tuottaminen pitää olla hallittua.

Tämä on suuri ongelma. Kaivoksia tarvitaan ja periaatteessa Suomessakin kaivostoimintaa tulee edistää ja mahdollistaa. Pystymmehän kuitenkin monissa tilanteissa hallitsemaan jo paljon paremmin ympäristön saastumista, kuin esimerkiksi kehitysvaltiot.

Mineraaleja on jossakin kaivettava ja onko se parempi, että ne tehdään siellä missä kaikki jätteet voidaan laskea luontoon. Esimerkiksi sähköauto tarvitsee paljon erilaisia mineraaleja ja niistä on maailmassa jopa puutetta. Mutta onko se luonnonsuojelua, jos erikoismetallit louhitaan maissa, jossa ei ole mitään rajoja ja toisaalta taitaa sähköauton elämänkaarikin olla vähän lyhyt.

Oli miten oli, mineraaleja tarvitaan, mutta niiden tuottaminen pitää olla hallittua. Se ei vaan vielä ole. Ratkaisevassa asemassa ovat Työ- ja elinkeinoministeriö ja Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. Ongelmia aiheutuu esimerkiksi siitä, kun vakuudet ovat riittämättömiä tai mineraalivarojen ehtyessä päädytään konkurssiin, eikä kukaan vastaa jälkiseurauksista.

Kaikki saasteongelmat jäävät näissä tapauksissa perinnöksi tuleville sukupolville. Kaivostoiminnassa on olemassa jo alku lähteillä korkea riski, joka voi ilmetä jo malmikairausten aikana pohjavesissä. Kaivostoiminnan loppuessa monestikin syvänteissä on suuria jäteongelmia. Tästä esimerkkinä on vaikkapa Enonkosken kaivosalue Laukunkankaalla.

Alueella, jossa kaivostoimintaa on harjoitettu, syntyy usein esimerkiksi matkailu ja viljelyelinkeinojen menetyksiä, kiinteistöjen arvon alennevat sekä lisänä alueelle tulee pitkäaikaisia vesistö ja pohjavesiongelmia.

Tärkeitä uudistuksia oli esimerkiksi ympäristölakien tiukentaminen, jossa rajat kaivostoiminnan sijainnille ja saastuttavuudelle luodaan. Korvausjärjestelmän luominen ja kotimaisuusasteen nostaminen sekä maanomistajien vaikuttamismahdollisuudet päätöksiin olisivat tervetulleita uudistuksia. Suomessa sijaitsevan kaivoksen tulee olla suomalaisten hallinnassa, jolloin verokiertomahdollisuudetkin olisivat pienemmät.

Kaivoslaki tukee kaivosten edistämistä, mikä on sinänsä hyvä asia. Kokonaisuudessaan kaivostoiminta tulisi toteuttaa maassamme siten, että riskit ovat täysin hallinnassa, saadaan yhteisöverokertymät kaivosalueen kuntien ja valtakunnan hyödyksi ja kaivostoiminnan loppuessa jälkihoito olisi varmistettu. Jälkihoidossa veden puhdistuksesta syntyy jatkuva kymmenien miljoonien vuosikustannus ja kun resurssit loppuvat, kustannukset moninkertaistuvat.

puheenjohtaja

Suurjärven osakaskunta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka