Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mielipide | Mikä muuttuu sote-järjestelmässä?

Olemme saaneet paljon kysymyksiä siitä, mikä muuttuu uusissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja pelastustoimessa, kun ne siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.

Tässä meidän vastauksemme kysymyksiin.

1.Milloin ja missä aluevaltuutetut aloittavat työnsä ja mitä heille maksetaan?

Vaikka uudet alueet käynnistyvät vasta ensi vuonna, työ alkaa jo tänä keväänä. Ensimmäisenä pitää valita uuden hyvinvointialueen johtaja, päättää lautakunnista ja muista elimistä, kuten tarkastuslautakunnasta. Uudet valtuutetut päättävät myös palkkioistaan sekä kokoontumispaikoistaan. Tulemme ehdottamaan kokoontumista vuorotellen joka kaupungissa eli Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ehdotamme myös yhteiskyytejä joka kaupungista kokouksiin, mikä säästäisi sekä ilmastoa että henkilökohtaista vaivaa. Yhteiset matkat tarjoaisivat myös hyvän keskusteluhetken muiden päättäjien kanssa.

2. Mitä osaamista aluevaltuutetuilta edellytetään? Pitäisikö nyt äänestää terveysalan ammattilaista tai kansanedustajaa?

Aluevaltuutetulle on tärkeää kyky omaksua uutta tietoa ja tehdä sen perusteella päätöksiä.

Periaatteessa aluevaltuutetuilta ei vaadita mitään erityistä peruskoulutusta eikä osaamista, vaan puolueet ovat käyttäneet omaa harkintaansa siinä, kenet ovat tehtäviin asettaneet ehdolle. Toisaalta jokaisella, joka joskus on käyttänyt terveyspalveluja, on oma näkökulmansa asioihin. Jatkossa on tärkeää, että niitä näkökulmia on valtuustossa monia ja eri vinkkeleistä. Siksi me tarvitsemme valtuustoon niin terveys-, kulttuuri-, liikunta-, sosiaali-, pelastusalan ammattilaisia, mutta myös opettajia, toimittajia, kansanedustajia, postinkantajia ja ihan kaikenlaisista taustoista tulevia ihmisiä.

3. Onko tarpeellista, että terveysasioista päätetään poliittisesti?

Aiemmin kuntien perusturvalautakunnat ja terveydenhuollon kuntayhtymähallitukset täytettiin poliittisesti, nyt valinnat suorittavat äänestäjät. Hyvinvointialueella on vahva terveydenhuollon ammattiosaaminen valmistelussa ja terveydenhoidon ratkaisuista päätettäessä. Aluevaltuutetut tuovat yhteyden palvelun käyttäjien ja tuottajien välille.

Viime kädessä kyse on aina rahasta. Niin kauan kuin rahat tulevat valtiolta tai muusta yhteisestä kassasta, ja kun sote-palveluiden osuus budjetista on jopa noin 1/3, on välttämätöntä, että terveysasioistakin päätetään poliittisesti.

Esimerkiksi kysymys siitä, miten saamme henkilöstöä alueelle ei ole yksin terveydenhuollon ammattilaisten ratkaistavissa.

4. Mikä muuttuu kunnallisessa eläinlääkäritoiminnassa?

Eläinsuojelu ja eläinlääkintä osana ympäristöterveydenhuoltoa pysyvät vielä kuntien vastuulla – ainakin toistaiseksi. Tässä vaiheessa vanhainkodeissa ym. hoitolaitoksissa eläinavusteiset hoidot siirtyvät kunnilta alueiden vastuulle ja samoin eläinpelastustehtävät osana pelastustoimea.

5. Millä taataan palo- ja pelastushenkilöstön riittävyys?

Jatkossa pelastustoimikin järjestetään hyvinvointialueilla. Tarvitsemme lisää koulutuspaikkoja palomiehille, 24 tunnin työajasta on syytä pitää kiinni, sopimuspalokuntien varallaoloon pitää löytää ratkaisu ja jatkossa pitää satsata nimenomaan käytännön palomiestyön tekijöihin.

6. Mitä koulukuraattorien siirto hyvinvointialueiden palkkalistoille tarkoittaa käytännössä?

Toivottavasti siirto ei vaikuta käytännön työhön mitenkään muuten, kuin siten, että jatkossa hyvinvointialue tarjoaa kuraattoripalvelut nykyistä yhdenmukaisemmin ja tasavertaisemmin koko maakunnassa. Jatkossakin kuraattorien työt pysyvät siis tiukasti kouluilla, kuten nytkin.

7. Mikä järki on siinä, että jatkossa on kaksi erillistä maakunnallista päätöksenteko-organisaatiota?

Se juuri on yksi tämän mallin ongelmista. Nyt luomme aivan uuden hallinnon tason, joka ei kevennä päätöksentekoa riittävästi.

Tämä on asia, johon pyrimme vaikuttamaan jatkossa.

8. Mistä saamme riittävästi työntekijöitä alueellemme?

Tämä on ydinkysymys. Meidän tulee pitää huolta henkilökunnan hyvinvoinnista ja koulutusmahdollisuuksista. Siksi yhteistyötä yliopistosairaalan kanssa pitää tehdä tiiviisti. Kannatamme myös lääkäreiden muuntokoulutusta, sillä moni alueemme sote-osaaja olisi valmis pätevöitymään lääkäriksi. Alueella jo valmiiksi asuvat ihmiset myös pysyvät täällä paljon muualta tulleita varmemmin. Ja vaikka lääkäreiden muuntokoulutus on hieman tavallisista lääkärikoulutusta kalliimpaa, tulee se paljon keikkalääkäreitä halvemmaksi.

9. Nyt kipuileva nuori saattaa joutua odottamaan aikaa psykologille jopa 2 kuukautta. Saadaanko tähän parannus?

Tähän on luvassa muutos. Parannus ei johdu organisaatiomuutoksesta sinällään, vaan siitä, että mielenterveyspalveluihinkin on tulossa 7 päivän hoitotakuu, mikä nopeuttaa hoitoonpääsyä ja pitkällä tähtäimellä myös pitää menoja kurissa.

10. Keskittyvätkö palvelut vain isoihin kaupunkeihin?

Eivät keskity. Jatkossakin meillä tulee olemaan terveyskeskuksia ja hoitajavastaanottoja – ei vain joka kunnassa, vaan jopa useita samassa kunnassa. Terveyskeskusten lakkauttaminen ei tuota säästöjä, joten niistä kannattaa pitää kiinni. Silti kannattaa muistaa, että terveyskeskukset eivät ole kuntia varten vaan asiakkaita varten, eli jatkossa pitää olla valmiita kehittämään palveluja siten, että ne tavoittavat käyttäjänsä mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

11. Mitkä asiat uudessa järjestelmässä tuottavat säästöjä?

Jos saamme asiakkaan nopeasti hoitoon, hoitopolut suoriksi ja omahoitajan koordinoimaan palveluja, meillä on mahdollisuus päästä eroon jopa kuukausien hoitojonoista, kuten Sotkamossa. Jos saamme toimintaan ennaltaehkäisevän ja hyvinvointiin ja terveyden ylläpitoon kannustavan otteen, eli lisää liikuntaa, terveellisempää ruokaa ja lisää yhteisöllisyyttä, meillä on mahdollisuus lisätä hyvinvointia ja vähentää sairastavuutta. Tähän haluamme sitoutua!

12. Mitkä asiat sitten aiheuttavat kuluja?

Työntekijöiden palkkojen saattaminen yhdenmukaiseksi koko alueella eli niiden harmonisointi maksaa paljon. Samoin maksaa tietojärjestelmien yhteen saattaminen sekä uusi hallinnon taso, joskin vanhoja poistuu. Yhdessä niiden vaikutus on niin iso, että säästöjä voi olla vaikeaa saada.

13. Mitä pitää tehdä, jos rahat eivät riitä?

Uutta mallia lähdetään noudattamaan ensi vuoden alusta. Muutama toimintavuosi näyttää, miten se toimii. Me pidämme nyt toteutettavaa sote-mallia välivaiheena, sillä väestökehityksen, palvelujen saatavuuden sekä rahoituksen riittävyyden näkökulmasta on välttämätöntä kehittää mallia laajemmille hartioille. Se tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa järjestäjäalueita tulee olemaan paljon vähemmän kuin nyt aloittavat 22 aluetta. Jos raha nykymallissa ei riitä, työtä tätä kohti pitää tehdä rivakasti, sillä riittävistä terveyspalveluista tulee – jo perustuslakimme mukaan - pitää tiukasti kiinni.

Vihreät aluevaaliehdokkaat

kansanedustaja, Kerimäki

luokanopettaja, Pieksämäki

terveydenhuoltoneuvos, Mikkeli