Mielipide: Kannattaako aluevaaleihin osallistua ja millaisia ehdokkaita on lupa äänestää

Kyösti Partanen

Julkisessa keskustelussa on esitetty näkemyksiä, etteivät aluevaalit ole merkittävät vaalit.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan vuonna 2019 suomalaisten verotuloista 58,5 prosenttia kului sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin. Aluevaaleilla on suuri merkitys siihen, miten verovaroja käytetään.

Toinen yleinen väittämä on, että aluevaltuustoon pitää valita vain sosiaali- ja terveydenalanammattilaisia, jotka ovat nuoria,ilman poliittista taustaa omaavia henkilöitä.

Tässä vaiheessa tunsin jo piston sydämessäni. Kaikki kunnia terveydenalan ammattilaisille, mutta jos aluevaltuutetut olisivat pelkästään lääkäreitä ja hoitajia, valtuustosta saattaisi tulla erilaisten edunvalvontajärjestöjen kuppikunta, jossa pääasia eli potilaiden hoito saattaisi hämärtyä.

Tarvitaan palvelujen käyttäjän näkemys. Ehkäpä sekaan mahtuisi joku ihmettelijäkin, joka uskaltaisi kyseenalaistaa toimintojen ajoittainen epäloogisuus.

Mielestäni on niin, että Siun Sote on laaja kokonaisuus , jossa tarvitaan monipuolista osaamista. Suomalaiseen ajatusmaailmaan ei kuulu vanhusten kunnioitus päinvastoin kuin vanhoissa kulttuureissa kuten Japanissa, jossa tärkeimmät päättäjät ovat kokeneita Suomessa vanhuksiksi luokiteltuja henkilöitä.

Suurin syy, miksi Suomessa päättäjät ikääntyvät, on se, että nuoria ei ole

saatu politiikkaan riittävästi mukaan, vaikka kaikki puolueet ovat hakeneet kyseisiä henkilöitä ehdokkaaksi jopa kissojen ja koirien avulla.

Kaiken kaikkiaan, Siun Sote:n ja aluevaltuuston asiat koskettavat eniten vanhenevaa väestöä. On huomioitava lähipalvelut ja mahdollisuus turvalliseen vanhuuteen kodinomaisessa ympäristössä.

Siihen ei saa sisältyä kuitenkaan muistisairaan yksinäisyys, joka näyttää olevan varsin yleinen käytäntö.

Nuorten ongelmana ovat koko ajan lisääntyvät mielenterveysongelmat. Jatkuva krooninen lääkäripula vaikeuttaa työskentelyä varsinkin haja-asutusalueilla. Syrjäseutujen terveysasemille ei saada kotimaassa koulutettuja lääkäreitä. Suomessa voitaisiin ryhtyä hakemaan määrätietoisesti osaajia ulkomailta terveydenhuoltoon, näinhän muutkin ammattialat tekevät.

Kenties nämä tulijat tyytyisivät terveysasemalääkärin ja -hoitajan virkoihin ja saattaisivat jopa asettua asumaan harvaalueille.

Terveydenhuollon kokonaisuuteen vaikuttavat myös muut tekijät, kuten tiestön kunto, potilaiden saavutettavuus hätätilanteissa ja yleinen paloturvallisuus. Onnistuminen näkyy siinä, miten

tasapuolisuus toteutuu alueen sisällä.

aluevaaliehdokas(Kesk.)

Kitee, Pohjois-Karjala

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka