Mielipide | Ennaltaehkäiseviin mielenterveyspalveluihin panostettava peruskouluikäisistä lähtien

WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämän haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan.

Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat, mutta kuormittavat olosuhteet taasen kuluttavat niitä. Mieli järkkyy usein silloin, kun monia asioita kasaantuu päällekkäin. Mielenterveysongelmien määrä Suomessa on kasvava, eikä se katso ikää.

Erityisen huolestuttavia mielenterveyden haasteet ovat nuorten keskuudessa. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Mitä tälle voidaan tehdä?

Ennaltaehkäiseviin mielenterveyspalveluihin on panostettava aina peruskouluikäisistä lähtien. Koulujen- ja opiskeluterveydenhuollon resursseista on huolehdittava, jotta myös mielenterveyteen liittyviin aiheisiin on aikaa ja nuoria ehditään kuunnella.

Pelkkä kuuntelu ei kuitenkaan aina riitä. Myös lasten ja nuorten psykologille ja psykiatrille pääsystä kohtuullisessa ajassa tulee huolehtia. Mitä pidemmäksi odotusaika venyy, sitä suuremmaksi myös ongelmat ehtivät kasvaa.

Tiina Puranen ja Piia Hytönen nostivat aiheellisesti myös mielenterveyspotilaiden omaiset esiin kirjoituksessaan (Itä-Savo 20.12.2022). Myös vanhemmat tarvitsevat tukea, jotta he pystyvät tukemaan lastaan parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos vanhempien käynneille on ylipäätään resursseja, niissä keskitytään usein pelkästään lapsen ja nuoren elämänkaaren vaiheisiin, ja vanhempi unohdetaan täysin. Yksinkertaisen kysymyksen: ”kuinka sinä jaksat?” merkitystä ei voi korostaa liikaa. Jotta lapset ja nuoret voivat pärjätä, täytyy myös vanhemmista pitää huoli.

Hyvinvointialueiden tulee ehdottomasti kehittää perustason palveluja ja varhaista, oikea-aikaista apua sekä luoda selkeät yhteistyörakenteet kaikissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien että tulevien hyvinvointialueiden tehtävä. Lisäksi yhteistyö alueen mielenterveysjärjestöjen kanssa on tärkeää, jotta voidaan hyödyntää kaikki mahdolliset toimijat ennaltaehkäisevän työn parissa.

Tammikuun aluevaaleissa valitaan päättäjät, joilla on suuri vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisestä Etelä-Savon hyvinvointialueella. Mielenterveystyöhön satsaaminen on investointi, ei kuluerä, sillä se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Hyvinvointialueiden terveyttä edistävän työn keskiössä tulisi olla mielenterveystyö, minkä resursseja vahvistetaan ja hoitoon pääsy on nopeaa. Tulevien aluevaltuutettujen ymmärrys mielenterveydestä on hyvin tärkeää ajatellen koko alueen hyvinvointia.

Sosiaaliohjaaja, sosionomi AMK

Aluevaaliehdokas (kesk) Savonlinna

Maatalousyrittäjä, agrologi AMK

Aluevaaliehdokas (kesk) Savonlinna

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka