Vuoden odotetuin juhla, varsinkin lapsiperheissä, kolkuttelee jo aivan nurkan takana. Adventtikalenterin luukut ovat käyneet vähiin. Jouluvalmistelut ovat toivottavasti jo pitkällä ja pian on aika hengähtää kuusen ja joulupöydän herkkujen äärellä.
Läheskään aina jouluun valmistautuminen ja itse joulunaika ei mene niin kuin olemme suunnitelleet. Yllättävät muutokset ja sattumukset saavat aikomukset vaihtumaan. Tänäkin vuonna jäi varmasti jotain tekemättä, joku lahja hankkimatta ja osa koristeista laittamatta. Näin joulun kynnyksellä tuntuu kuitenkin hyvältä kääntää katseet ensimmäiseen jouluun ja Betlehemin tallin hämärään. Tuolloinkaan kaikki ei mennyt niin kuin ihmiset olivat suunnitelleet. Kaikki kuitenkin tapahtui, niin kuin oli kirjoitettu. Tallin uumenissa tapahtui todellinen joulunihme ja Vapahtaja tuli meidän ihmisten keskelle pienenä ja avuttomana vauvana. Kuningasten kuningas tuli lian ja sekasotkun keskelle. Pöydätkään eivät notkuneet herkkuja.
Maria, Joosef ja paimenet saivat ihmetellä seimessä makaava pientä tuhisevaa lasta. Ja tuohon samaan meitä kutsutaan joulunaikana. Pysähtymään ja ihmettelemään joulun suurinta salaisuutta. Sydämeemme syttyisi toivo ja luottamus, että kaikki järjestyy tavallaan. Joulu tulee tänä vuonna jokaiselle meidän elämämme keskelle. Betlehemin tähti kutsuu meitä tänäkin vuonna lapsen luokse juuri sellaisina kuin olemme.
Jumala, haluan kutsua Jeesus-lapsen vieraaksi jouluuni.
Auta minua kuulemaan sydämeni hiljaisuus,
pysähtymään seimen lapsen äärelle ja näkemään hänen kätensä,
jotka ovat ojennettuna minua kohti.
Auta minua löytämään joulun salaisuus ja jakamaan jouluniloa lähimmäisilleni.
Luo sydämeeni joulurauha.
Aamen.
Aluekappalainen
Punkaharjun kappeliseurakunta