Etelä-Savon metsäneuvosto: | Kuntapäättäjät paljon vartijoina myös metsäsektorilla

Metsät tulee nähdä myös uusiutuvien materiaalien, energian ja monipuolisen hyvinvoinnin lähteenä, ei yksin hiilinieluina.

Etelä-Savon metsäneuvosto haluaa muistuttaa tulevia kuntapäättäjiä metsäsektorin suuresta merkityksestä aluetaloudelle ja maaseudun elinvoimalle. Ilmastokeskustelun käydessä kuumana metsät tulee nähdä myös uusiutuvien materiaalien, energian ja monipuolisen hyvinvoinnin lähteenä, ei yksin hiilinieluina. Kuntapäättäjät voivat vaikuttaa metsäsektorin menestykseen ja toimintaedellytyksiin monin eri tavoin.

Lähestyvät kuntavaalit kirvoittivat Etelä-Savon metsäneuvoston keskustelemaan kuntapäättäjien tulevasta roolista metsäsektorin edistämisessä.

– Kuntien rooli aktiivisessa elinvoimatyössä kaikkiaan kasvaa sote-uudistuksen muuttaessa kuntien tehtäväkenttää, arvioi Ruralian Torsti Hyyryläinen.

Etelä-Savossa metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta oli vuonna 2018 noin 2,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna eli 16,4 prosenttia. Lisäksi merkittävä osa alueen konepajateollisuudesta on kytköksissä metsäteollisuuteen.

– Päättäjien tulee päätöksissään ottaa huomioon metsäklusterin suuri merkitys aluetaloudelle ja maaseudun elinvoimalle kerrannaisvaikutuksineen, tähdentää Etelä-Savon maakuntaliiton Jyrki Kuva.

Ilmasto-ohjelmat ja erilaiset ilmastotoimet ovat vahvasti esillä monissa kunnissa. Metsien mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat moninaiset: saman puun eri osista ja fraktioista syntyy sekä hiiltä varastoivia pitkäkestoisia tuotteita että fossiilisia raaka-aineita korvaavia lyhytkestoisia hyödykkeitä ja energiaa. Myös hiilinieluihin voidaan vaikuttaa hyvällä, järkevällä metsänhoidolla.

– Ilmastonmuutos on vakava uhka, mutta ratkaisuja etsittäessä ei tule sortua ylireagointiin eikä yksinkertaistuksiin, muistuttaa Suur-Savon sähkön Markus Tykkyläinen.

Elinkeinopolitiikan edistämisen ja erilaisen ohjelmatyön ohella kuntapäättäjät voivat vaikuttaa metsäsektorin toimintaedellytyksiin ja kehittymiseen monissa konkreettisissa ratkaisuissa.

– Tällaisia ovat muun muassa julkinen puurakentaminen, kaavoitus, tieavustukset sekä energiaratkaisut, listaa ely-keskuksen Pasi Ryhänen.

Sekä puheenjohtaja Sari Lantta että luonnonsuojelupiirin Riitta Lunti korostivat, että metsäkeskustelussa on syytä huomioida eri näkökulmat sekä metsäluonto ja metsien eri käyttömuodot.

– Virkistystä ja henkistä hyvinvointia tarjoavat sekä kuntien että muiden metsät.

Metsäneuvosto

Maakunnalliset metsäneuvostot edistävät metsiin perustuvia elinkeinoja ja metsäsektorin alueellista yhteistyötä.

Metsäneuvostot eivät varsinaisesti ole osa Metsäkeskuksen toimintaa, mutta niiden perustamisesta säädetään metsäkeskuslaissa. Metsäneuvostojen keskeinen työ on

Alueellisten metsäohjelmien laatiminen.

Alueellisten metsäohjelmien tavoitteet nousevat alueiden omista kehittämistarpeista ja Kansallisen metsästrategian tavoitteista. Ohjelmissa sovitetaan yhteen taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tavoitteet. Keskeisin tavoite on metsien monipuolinen ja kestävä hyödyntäminen.

Metsäneuvostoja on yhteensä neljätoista ja niiden toimikausi on neljä vuotta. Metsäneuvostojen jäsenet edustavat metsäsektorin toimijoita, julkishallintoa, kansalaisjärjestöjä ja sidosryhmiä. Laissa sanotaan, että metsäneuvostojen jäsenten on edustettava laaja-alaisesti maakunnan metsään perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntemusta.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa metsäneuvoston Metsäkeskuksen esityksen perusteella.

Parhaillaan käynnissä oleva metsäneuvostojen toimikausi alkoi 15.5.2019.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut

Ruokapaikka