Muistokirjoitus: Koulumies Yrjö Kuparinen

Yrjö Kuparinen syntyi 8.9.1930 Viipurin maalaiskunnassa 11-lapsisen työläisperheen nuorimpana, paikalla, missä nyt seisoo venäläisten pystyttämä jatkosodan muistomerkki. Yrjö ehti käydä

Yrjö Kuparinen 1930-2021

Päiviö Rauhansalo

Yrjö Kuparinen syntyi 8.9.1930 Viipurin maalaiskunnassa 11-lapsisen työläisperheen nuorimpana, paikalla, missä nyt seisoo venäläisten pystyttämä jatkosodan muistomerkki.

Yrjö ehti käydä pari luokkaa kansakoulua ennen talvisodan syttymistä. Koulumatka muuttui evakkomatkaksi kohti Jyväskylää, missä Yrjö jatkoi koulunkäyntiä. Jatkosodan seurauksena vuonna 1942 perhe pääsi palaamaan takaisin Karjalaan. Viipurin Kaksoislyseo oli Yrjön uusi opinahjo.

Sodan suunnan muuttuessa keväällä -44 oli edessä toinen evakkomatka kohteena Siuro lähellä Nokiaa. Sieltä käsin Yrjö jatkoi opiskelua Ikaalisissa, mistä valmistui ylioppilaaksi ja pääsi jatkamaan omaa elämänuraa. Opettajan työ kiinnosti Yrjöä. Hän haki ja pääsi Helsingin opettajakorkeakouluun, mistä valmistui 31.5.1956 kansakoulunopettajaksi.

Seuraavana vuonna Yrjö valittiin 1. opettajan virkaan Kerimäen Hälvän 2-opettajaiseen kouluun. Yrjö nautti paikasta Puruveden saaressa, mihin ei silloin ollut tietäkään. Täältä alkoi Yrjön elämäntyö Kerimäen koululaitoksen kehittämisessä.

Vanhan koululain mukaan kunnassa piti olla koululautakunta ja sen sihteerinä virassa oleva opettaja. Pitkäaikainen sihteeri oli jäänyt eläkkeelle vuonna 1961.

Opettajakunta esitti Yrjöä virkaan, johon hänet valittiin. Tuskin hän olisi lupautunut, jos olisi tiennyt joutuvansa kaksivuorotyöhön, normaalin koulupäivän jälkeen tärkeisiin hallintotehtäviin.

Koululaitos oli tuolloin niin Kerimäellä kuin koko Suomessa murrosvaiheessa. Kyläkouluja lakkautettiin ja uusia rakennettiin. Kerimäen koulukeskuksen valmistuttua vuonna 1964 kansa- ja kansalaiskoulu mahtuivat saman katon alle. Kun vielä valtion oppikoulu valmistui, oli koululaitoksen suuri uudistus mahdollista toteutua: kansa- ja oppikoulu yhdistyivät peruskouluksi.

Peruskouluun siirryttyä Kerimäellä vuonna 1975 kouluhallintotehtävät lisääntyivät niin, ettei niitä sivutoimisesti pystytty enää hoitamaan. Tarvittiin päätoiminen koulutoimenjohtajan virka.

Yrjö tunsi hyvin Kerimäen koulut. Suoritettuaan kouluhallinnon vaadittavan arvosanan hän oli pätevä hakemaan avointa virkaa, johon hänet valittiin. Sydämen alkaessa reistailla Yrjö jäi eläkkeelle vuonna 1991. Yrjön elämäntyö Kerimäen koululaitoksen hyväksi oli merkittävä.

Tiiviin toimistotyön vastapainoksi Yrjö osallistui aktiivisesti seuratoimintaan. Vuonna 1975 Yrjö valittiin Kerimäen Urheilijat r.y:n puheenjohtajaksi.

Pesti kesti 10 vuotta. Kilpailu- ja harjoitustoiminta oli silloin hyvin vilkasta. Pääpaino kohdistui hiihtoon, yleisurheiluun ja pesäpalloon. Yrjön aikana uusittiin mm. seuran säännöt ja organisaatio.

Kotiseututyö oli Yrjölle hyvin tärkeää. Kerimäki-seura r.y. sai hänestä innostuneen puheenjohtajan vuosiksi 1986-1989, ja hänet valittiin vuonna 1992 ensimmäiseksi Kerimäki-isännäksi.

Vapaista harrastuksista kalastuksen jälkeen, laulu, kuorolaulu oli Yrjölle rakkain. Seurakunnan kirkkokuoro ja Kerimäen Mieslaulajat ovat saaneet nauttia Yrjön komeasta tenorista. Hän lauloi usein sooloja ja oli mieskuoron stemmaviskaali.

Eläkekautensa viimeisiksi vuosiksi Yrjö muutti vaimonsa Ainin kanssa Hoivakoti Puruveden Helmeen ja siitä 4 vuotta sitten Jyväskylään tyttärensä Tuulikin perheen lähelle palvelutaloon.

Aini nukkui pois vuosi sitten. Nyt oli Yrjön vuoro. Äkillinen aivoverenvuoto 25.2.2021 päätti kovia kokeneen, kaksi evakkomatkaa tehneen ja kolme veljeä sodassa menettäneen koulumiehen elämän. Valoisaa ja aktiivista seuratoimintamiestä, jolle koti, uskonto ja isänmaa olivat keskeisiä arvoja, lämmöllä muistavat opettajatoverit, Kerimäen Urheilijat, Kerimäki-seura, kirkkokuoro ja mieskuoron lauluveljet.

Päiviö Rauhansalo

Pitkäaikainen työtoveri

Kommentoi

Palvelut

Ruokapaikka