0

Hirvivahinkokorvausten määrä edelleen laskussa Etelä-Savossa – viime talven vähälumiset olosuhteet helpottivat hirvien liikkumista ja vähensivät taimikkotuhoja

Suomen metsäkeskuksen kaakkoisella palvelualueella hirvieläinten vuonna 2020 aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille 118 000 eurolla. Korvausmäärät laskevat selvästi kaikissa palvelualueen maakunnissa, eniten Etelä-Karjalassa. Myös Etelä-Savossa korvattavien vahinkojen määrä vähenee edelleen parin vuoden takaisista huippulukemista.

Kymenlaaksossa vahingonkorvausten määrä on ollut jo muutaman vuoden edellä mainittuja maakuntia alemmalla tasolla.

Valtakunnan tasolla hirvieläinten aiheuttamien metsätuhojen korvaussumma aleni edellisestä vuodesta vain hieman, 1,4 miljoonasta 1,3 miljoonaan euroon. Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Kainuun maakuntiin. Edellisvuoteen verrattuna korvausmäärä kasvoi eniten Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä. Korvaukset vähenivät eniten Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla.

Etelä-Savossa korvaussumma aleni kolmanneksella edellisestä vuodesta, 72 000 euroon.  Maakunnan suurimmat vahingonkorvaukset menevät tänäkin vuonna Kangasniemen metsänomistajille. Seuraavaksi eniten korvauksia maksetaan Enonkoskella ja Pertunmaalla.

Hirvivahinkokorvaukset maksetaan hirvilupamaksuista kertyvistä varoista. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille helmikuun aikana.

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti alle kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua ja laatua.

Vuoden 2020 vahinkotilastossa eroteltiin arvioidut tuhot ensimmäisen kerran lajikohtaisesti hirvi- ja valkohäntäpeuravahinkoihin. Valkohäntäpeuran aiheuttamista metsävahingoista ei Etelä-Savossa ole vielä tullut korvaushakemuksia, mutta peuratihentymien alueilla niitä on jo merkittävä määrä, esimerkiksi Pirkanmaalla liki viidennes kaikista korvauksista kohdistuu valkohäntäpeuravahinkoihin.

– Talven 2019–2020 vähälumiset olosuhteet helpottivat hirvien liikkumista ja vähensivät taimikkotuhoja varttuneissa taimikoissa.  Myös hirvikanta on kehittynyt taimikoiden kannalta hyvään suuntaan, toteaa metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta.

– Pienempien hirvieläinten kantojen kehitystä on syytä seurata tiiviisti myös Etelä-Savossa. Peura- ja metsäkauriskantojen hallitsematon kasvu tietäisi huonoja aikoja myös kuusitaimikoille Kuitunen muistuttaa.

Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Ilmoituksen voi lähettää myös lomakkeella. Lisätietoa hirvivahinkoarvioinnista, vahinkokriteereistä ja korvauskäytännöstä löytyy Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Tietoa hirvivahinkokorvauksista koko maassa ja maakunnittain vuosina 2016-2020 on Metsäkeskuksen media-aineistossa. 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Pitäisikö mielestäsi kevään kuntavaalit siirtää koronatilanteen vuoksi syksyyn?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...