0

Muistokirjoitus: Maunu Paajanen

Maunu Paajasen (19.8.1935-8.9.2020) muistoa voisi körttiläiseen tyyliin kuvata sanomalla vain: Kiitos, Maunu, kaikesta, mitä teit ja mitä olit!
On paikallaan sanoa kuitenkin enemmän Maunusta ihmisenä ja hänen elämästään.

Maunu Antti Paajanen syntyi loppukesän ja sadonkorjuun aikaan Kerimäen Haapalassa Uutelan tilalla 19.8.1935 Lempi ja Otto Paajasen perheeseen.
Paajasen perheessä oli kaikkiaan viisi lasta, kolme poikaa ja kaksi tyttöä. Maunu eli siis lapsuusvuosiaan sotien alla ja niiden aikaan. Hän oli nelivuotias talvisodan syttyessä ja kymmenen vuoden ikäisen sotien päättyessä 1945.
Maunun tie vei Savonlinnan lyseon kautta Helsinkiin opiskelemaan. Valmistumisen ja töiden alkamisen aikoihin elämään tuli rinnalle Oili-puoliso. Nuoripari teki melkoisen kierroksen opettajauran alkuvaiheissa. Matka kulki Sauvosta Herttoniemeen ja edelleen Vilppulaan, Joensuuhun, Isoonkyröön ja lopulta Savonlinnaan. Perhe kasvoi, kun pojat Martti, Ilkka ja Erkki syntyivät.

Maunu teki suurimman osan elämäntyöstään ja tärkeimmän osan Savonlinnassa ja erityisesti Taidelukiossa sen opettajana ja pitkäaikaisena rehtorina. Se oli Maunun suurin elämäntyö ja Taidelukio onkin ollut menestystarina ja tuonut positiivista mainetta Savonlinnalle.
Maunun opetusaineet olivat saksan kieli ja uskonto. Maunu joutui hankkimaan rahoituksen koululle sen alkuaikoina ja tekemään paljon työtä Taidelukion rakentamiseksi. Kuvataidelinjan jälkeen perustettiin myös musiikkilinja, jolta monet musiikin vaikuttajat ovat saaneet oppinsa.

Maunun elämäntyö Savonlinnan seudulla on niin laaja, että sitä on mahdoton kuvata tällaisessa lyhyessä muistotekstissä. Kaikessa hän toiminnassaan näkyi taiteen, kulttuurin ja sivistyksen arvostus.
Maunu toimi Savonlinnan orkesteriyhdistyksessä, Balettijuhlien piirissä, seurakunnan luottamustehtävissä, opiskelija-asuntojen järjestämisessä ja monessa muussa. Hän oli myös vaikuttamassa partiotoiminnan jatkumiseen Savonlinnassa. Setlementtitoiminta ja musiikki olivat hänelle läheisiä. Hän oli tehokas käyttämään aikaansa ja teki uutterasti työtä, mutta oli kuitenkin vaatimaton eikä tuonut itseään esille.

Paajasen perheen koti oli Savonlinnan vuosina ensin Satamakadulla ja Eerikinkadulla, sitten Heikinpohjassa Huutokallionkadulla ja myöhemmin Maunu ja Oili asettuivat asumaan Maunun kotipaikalle Uutelaan, joka kunnostettiin. Siitä tulikin rikkaan elämisen ja toimimisen paikka pitkäksi aikaa. Siellä perhe oli viettänyt kesiä ja loma-aikoja ja lapset oppivat siellä työn tekemiseen.
Uutelassa Oili ja Maunu kehittivät puutarhaa, kasvattivat marjoja, juureksia ja yrttejä. Kasvisvärjäys oli Oilin ja Maunun yhteinen harrastus, josta on tehty pieni kirjanenkin. Uutelan tuvassa värjätyt villalankaletit riippuivat näytteenä tuosta toiminnasta. Oili ja Maunu tekivät hiljaista mutta tärkeää työtä myös lähetystyön tukemisessa, joka liittyi osaltaan kasvisvärjäykseen ja lankoihin.
Maunu oli myös reservin upseeri, reservin kapteeni. Hän suoritti varusmiespalveluksensa aikanaan Karjalan Tykistörykmentissä ja kävi kertausharjoituksissa. Tässäkin asiassa hän oli vaatimaton eikä tehnyt numeroa huomattavan korkeasta reservin sotilasarvostaan. Hän sai myös kouluneuvoksen arvon.

Perheessään Maunu oli rakas ja hyvä isä, joka oli sekä vahva auktoriteetti että armollinen opastaja ja kasvattaja. Lastenlapset muistavat hänet rakkaana paappana. Itse muistan Maunun hienona ihmisenä ja kristittynä, joka piti Oilin kanssa herännäisyyden perintöä yllä elokuisten Uutelan seurojen sekä Herättäjäjuhlamatkojen myötä. Maunu ja Oili kävivät melko usein kirkossa ja sain itse Maunusta läheisen tukijan ja ystävän. Seurahetket ja vierailut Uutelassa ovat jääneet hyvin lämpiminä ja hoitavina mieleen.
Maunun elämään tuli myös raskas vaihe, kuin puoliso Oili sairastui ja kun sairaus eteni voimakkaasti. Maunu toimi siten myös omaishoitajana Ilkka-pojan tukemana. Maunu saatteli läheisten kanssa Oilia noin 1,5 vuotta sitten ja nyt tuli Maunun elämän matka täyteen 85 vuoden iässä. Hän kuoli joitakin päiviä aikaisemmin saamansa sairauskohtauksen jälkeen 8. syyskuuta.

Maunun ja Oilin turva oli Jumalassa ja Vapahtajassa, joka on armollinen ja joka kutsuu luokseen työn ja kuormien uuvuttamat. Siitä turvasta laulettiin siioninvirsissä Uutelan seuratuvassa ja virsissä Maunun siunaustilaisuudessa enkelien sunnuntain aattona.

Toivo Loikkanen
Rovasti,Kerimäen aluekappalainen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Oletko jo hankkinut itsellesi tai perheenjäsenillesi kasvomaskeja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...