0

Mielipide: Suomalaiset ansaitsevat tiukemman kaivoslain

Vuosien varrella tehdyistä parannuksista huolimatta kaivoslakimme on osoittautunut täysin riittämättömäksi. Maanomistajilla ei ole mitään päätösvaltaa, merkittäviä luontokohteitakaan ei jätetä rauhaan ja ympäristönsuojelu on sekä toiminnan että jälkitöiden osalta puutteellista. Jälkivastuista vapautuakseen kaivosyhtiöt ovat myyneet toimintansa, kuten Talvivaarassa tai teettäneet tytäryhtiöllään konkurssin, kuten kanadalainen kaivosyhtiö Nivalassa.

Hallitus on luvannut ohjelmassaan isoja parannuksia niin ympäristönsuojelun, paikallisten vaikuttamismahdollisuuksien kuin riittävien jälkitöiden osalta.

Nyt meneillään olevan uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja säädellä toimintaedellytyksiä. Lisäksi hallitus haluaa vahvistaa maanomistajien vaikutusmahdollisuuksia ja kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti. Työ- ja elinkeinoministeriö työstää parhaillaan ensimmäistä lakiluonnosta keskeisimmistä ehdotuksista.

Lupaukset ovat selkeitä, ja siksi lakiluonnos on toistaiseksi lähinnä järkytys. Paitsi, että se ei toteuta hallitusohjelman tavoitteita, se on jopa niiden vastainen!
 Lakiluonnoksen isoimmat ongelmat koskevat valtauskäytäntöä ja ympäristövastuujärjestelmää.

Maailmalla lähtökohta on se, että valtio omistaa mineraaliesiintymät ja antaa halutessaan kaivosyhtiöille oikeuden hyödyntää näitä kohtuulliseen hintaan. Suomessa sen sijaan on käytössä 1700-luvulta peräisin oleva valtauskäytäntö, jonka mukaan malmiesiintymä ei kuulu maanomistajalle vaan sen alueen varanneelle.

Lakiluonnoksessa varausalueen ulkopuolelle pitää jättää puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen hallitsemat alueet sekä muun muassa katualueet tai torit, maantiealueet, lentopaikat, rautatiealueet ja kanavat. Sen sijaan arvokkaista luontokohteista ei sanota mitään. 

Varauspäätöksen voimassaoloaikaa lyhennettäisiin kahdesta vuodesta vuoteen, mutta malminetsintäluvan enimmäiskestoaikaan, 15 vuotta, ei ehdoteta muutosta. Ehdotus ei myöskään paranna kuntien tai muiden maanomistajien asemaa, vaikka hallitusohjelma niin lupaa.

Luonnokseen, jossa arvokkaita luontoalueita ei olla jättämässä malminetsinnän ja kaivostoiminnan ulkopuolelle, ei voi olla tyytyväinen. Lakiluonnoksen kuulemistilaisuudessa kansalaiset ja kansalaisjärjestöt toivat selkeästi esille, että luonnonsuojelualueet, kansallispuistot, kulttuurikohteet sekä myös loma-asutusalueet pitää jättää kaivostoiminnan ulkopuolelle.

  Myös Natura-alueet on jätettävä rauhaan. Esimerkiksi Heinäveden kaivoshankkeen alue on poikkeuksellisen haavoittuvainen: Aitolammesta on vain reilu kilometri Varisveteen ja noin viisi kilometriä Natura-alueisiin. Kaivostoiminta siellä vaikuttaisi kymmenien kilometrien päähän Suur-Saimaalle. Juuri siksi koko Saimaan aluetta on katsottava kokonaisuutena ja myös muiden elinkeinojen näkökulmasta.

Toisin kuin monessa maassa, varaus ei myöskään velvoita yhtiöitä maaperän tutkimiseen, mikä on johtanut joidenkin alueiden varauskierteiseen. Malminetsintälupa voi olla voimassa jopa 15 vuotta. Lainsäädäntöä pitää muuttaa siten, että se kannustaa yhtiöitä tekemään pienempiä varauksia, mutta tehokkaampaa maaperän tutkimusta, minkä myötä vain pieniä pitoisuuksia sisältäviä varattuja alueita voidaan nopeammin myös vapauttaa muuhun käyttöön.

Kaivoslain uudistamisen on perustuttava hallitusohjelmaan, jonka mukaan pyrkimyksenä on sellaisen vakuussääntelyn kehittäminen, että ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa, myös konkurssien ja toiminnan lopettamisen jälkeen.

Toimiva keino kerätä rahoja jälkitöitä varten on rahastoida jo toiminnan aikana riittävä määrä liikevaihdosta käytettäväksi myöhemmin. Näin yhtiö sitoutetaan maiseman ennallistamiseen, eikä se pääse kiertämään vastuitaan nykyiseen tapaan. 

   Lakiluonnos kaivoslaista lähetetään lausuntokierrokselle syksyn aikana, eli nyt pitää ja kannattaa vaikuttaa aktiivisesti sen sisältöön. Tällaisenaan se on täysin riittämätön raakile. 

 

Heli Järvinen (vihr)
Kansanedustaja
Kerimäki

Kommentteja aiheesta “Mielipide: Suomalaiset ansaitsevat tiukemman kaivoslain

  • 23.9.2020 at 08:41
    Permalink

    Kannattaisi kirjoittajan perehtyä huhupuheiden sijaan siihen, mitä esimerkiksi malminetsintäyhtiöt oikeasti tekevät ja vaikka jalkautua yhtiöihin katsomaan millaista se meno niissä oikeasti on. Monet yhtiöt tekevät varausaikana luontoselvityksiä, käyvät läpi vanhaa aineistoa ja GTK:n kairasydänarkiston kiviä tarkentaakseen malminetsintälupahakemukseen aluetta pienemmäksi, koska edellisistä selvityksistä niin luonnon tila kuin kallioperätutkimuskin on saattanut muuttua merkittävästi. Lisäksi suunnittelevat reittejä ja kairauskohteiden sijainteja niin, että maaperän vaurioita voitaisiin minimoida/poistaa kokonaan.
    Toki on niitäkin yhtiöitä, jotka varaavat alueita eivätkä välttämättä tee mitään, mistä syystä varausajan lyhentäminen vuoteen on varmastikin perusteltua. Varausaika antaakin nimenomaan etuoikeuden malminetsintäluvan hakemiseen ja tuona aikana tehdään tarkempia perustilaselvityksiä, mikä ei välttämättä edellytä maastoon menemistä. Jos alue todetaan pohjatietojen perusteella kannattamattomaksi sinne ei malminetsintälupaa välttämättä haeta tai jos lupa haetaan, niin alueen keskeiset seikat on jo ennalta selvitetty, jolloin ME-lupahakemus on laadukkaampi ja yhtiöllä parempi käsitys mitä pitää ottaa alueella huomioon tai minne tutkimuksia on järkevintä kohdentaa. Vai olisiko parempi mennä suoraan vain maastoon tekemään tutkimuksia, vailla selvityksiä tai suunnitelmia? Ei järin luontoystävällistä ainakaan.

    Malmeja ei myöskään löydetä vuodessa tai kahdessa vaan saattaa vaatia vuosikymmenienkin tutkimustyötä, jotta mahdolliset viitteet malmin olemassaolosta saadaan paikallistettua sille oikealle sijainnilleen. Se, että alueelle on kairattu joskus yksi tai kaksi kairareikää, ei välttämättä kerro vielä yhtään mitään. Lakiesitys kuitenkin on lyhentämässä tutkimusaikaa 10 vuoteen, jonka jälkeen maanomistaja tai valtion instanssi voi päättää jatkosta. Pitää myös huomioida, että mm. ne kesämökkialueetkin on rakennettu kaivosvoimin, kun miettii paljonko kaivospohjaisia raaka-aineita niiden tekemiseen tarvitaan rautojen, johtojen ym muodossa. Ja mökkien rakentaminen sekä kasvava ihmismäärä mökkipaikkakunnilla kuormittavat myös luontoa, kun luontomaaperää raivataan mökkien tieltä ja mm. liikenne- sekä jätevesimäärät kasvavat ja kuormitus lisääntyy.

    Pohjoisen paikkakunnilla maanomistajat olleet pääosin tyytyväisiä, kun saavat malminetsinnän ajalta omistamistaan joutomaistaan korvauksia, joista ei muutoin joutuisi maksamaan kuin veroja. Se minkä soisi lakiesityksessä muuttuvan, on että kunta saisi oman osansa valtiolle menevistä malminetsinnän maanomistajakorvauksista. Nyt ne sadattuhannet eurot, mitkä Metsähallitukselle maksetaan uppoavat sinne ja yhtiötkin ovat tähän tyytymättömiä. Pitää myös huomioida, että esimerkiksi Sodankylässä kaivos sijaitsee lähes jokivarressa luonnonsuojelualueen kyljessä ja vaikutuksia ei sen paremmin kasvistoon kuin eläinlajistoon ole ollut nähtävissä.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Oletko jo hankkinut itsellesi tai perheenjäsenillesi kasvomaskeja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...