0

Mielipide: Huoli pelastustoimesta kasvaa – sopimuspalokuntien toimintaedellytykset turvattava

Maaseudun sopimuspalokuntien varma lähteminen hälytystehtäviin uhkaa romuttua, koska varallaolojärjestelmästä ollaan luopumassa. Huoli sopimushenkilöstön saatavuudesta pelastustoimen tehtäviin kasvaa entisestään. Alueellisten pelastuslaitosten toimintaedellytykset eivät välttämättä ole kunnossa. Se on haitannut muun muassa lakisääteisten velvoitteiden hoitoa. Pelastustoimen teknisen suorituskyvyn vanhanaikaisuus haittaa tehokasta pelastustoimintaa.

Varallaolo on varmistanut lähtövarmuuden. Osa maaseudun sopimushenkilöstöstä on tehnyt varallaoloa, jolla on varmistettu palokuntien varma lähtö hälytystehtäviin. Korvauksen nostoa edunvalvontakysymyksenä ei ole vaadittu Etelä-Savon sopimuspalokunnissa.

Varallaolokorvausta ei makseta kaikissa sopimuspalokunnissa. Se koskettaa ensisijaisesti sellaisia maaseudun ensilähdön sopimuspalokuntia, jossa palokunta joutuu selviämään itsenäisesti lähes kaikista pelastustehtävistä. Tällä järjestelyllä pelastuslaitokset ovat halunneet varmistaa maaseudun sopimuspalokuntien lähtövarmuuden hälytystehtäville.

Varallaolokorvauksia on maksettu jo kymmeniä vuosia. Varallaolon tarve ei ole myöskään loppunut. Varallaolo on ollut keskeinen osa maaseudun palokuntien toimintaedellytyksiä. Sopimuspalokuntien kannalta kestämätön tilanne olisi, jos varallaolot loppuisivat ja palokunnat jäisivät vaille tätä resurssia.

Toimintaedellytykset on saatava kuntoon viimeistään maakunnallistamisen yhteydessä. Pelastustoimi on ollut viimeiset 16 vuotta kuntien yhdessä huolehtimaa alueellista toimintaa. Pelastustoimella on ollut koko ajan liian pienet resurssit. Pelastuslaitokset ovat tyytyneet siihen mitä on saatu, vaikka laitoksilla on puutteita muun muassa lakisääteisten asioiden osalta.

Sopimuspalokuntalaisten tulee työturvallisuuslain mukaan käydä toimintaan tullessaan työterveystarkastuksessa ja myös tarkastuksessa silloin kun lähdetään savusukelluskoulutukseen. Tarkastuksia ei olla kaikilta osin voitu tehdä koko alueellisen pelastustoimen aikana.  Työturvallisuuteen kuuluvia erilaisia varusteita ei ole ollut riittävästi saatavissa. Sopimushenkilöstön riittävään koulutukseen ei ole kaikissa laitoksissa ollut mahdollisuutta. Sopimushenkilöstön tulee saada koulutus myös kuorma-autolla ajamista varten palokuntakoulutuksena. Pelastustoimi on odottanut, että sopimushenkilöstö ajaa omalla rahallaan kuorma-autokortin, jota hän ei välttämättä tarvitse muuhun kuin paloauton ajoa varten. Varma ja lähtövarmuuden kontrolloiva pelastushenkilöstön hälytysjärjestelmä puuttuu edelleen suurimmasta osasta maastamme.

Pelastustoimen tekninen suorituskyky on myös ajastaan selvästi jäljessä – se vaatisi myös huomiota, erityisesti nyt kun valmistellaan pelastustoimen siirtymistä sote-maakuntiin.

Se onnistuuko sote-maakuntien perustaminen vai jääkö pelastustoimi kunnalliseksi – ei ratkaise pelastustoimen toimintaedellytysten puutteita Joka tapauksessa pelastustoimelle on tehtävä kehittämisohjelma ja sekä sille järkevä rahoitussuunnitelma.  Tilanne on huomioitu kyllä hallitusohjelmassa, jossa sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiin liittyen todetaan, että niitä vahvistetaan pelastuslaitosten kumppanina tunnistaen myös niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet. Hallitus huolehtii koko maan kattavasta paloasemaverkostosta. 

Tuleeko näin tapahtumaan? Sen näemme lähikuukausien aikana.

 

Kari Jääskeläinen
Savonrannan VPK
Etelä-Savon sopimuspalokuntien alueneuvottelukunnan puheenjohtaja

Viikon kysymys

Oletko jo hankkinut itsellesi tai perheenjäsenillesi kasvomaskeja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...