0

Lukijan mielipide: Huosio ei ole mikä tahansa alue, vaan arvokas luontokohde kaikille

Savonlinnan seurakunnan ja Kerimäen kappeliseurakunnan rahantarpeen erilaisiin korjausmenoihin kyllä moni meistä seurakuntalaisista ymmärtää, mutta rahojen repimistä mistä tahansa ei voi ymmärtää.
Julkishallinnon on nykyaikana oltava läpinäkyvä isoissa suunnitelmissaan esimerkiksi Pappilanmaa kohteesta, joka tässä tapauksessa koskee paikkaa nimeltään Huosio.
Mielestäni Savonlinnan kirkkoneuvoston 1.6.2020 pöytäkirjassa olisi pitänyt olla selkeästi luettavissa, että Pappilanmaa-kohde tarkoittaa Huosiota Kerimäellä, samoin paikalla käyneen Metsätyöryhmän muistio, joka on ollut pöytäkirjan liitteenä.

Seurakunnan olisi tiedotettava ajoissa asioista ja kohteista, jotka muuttavat paljon nykytilaa. Puhumattakaan sitten kun valtuutetut tekevät päätöksiä. Tässä tapauksessa päätöksen tiedottamisessa olisi pitänyt mainita Huosion yhden osan avohakkuusta, eivät kerimäkeläiset tiedä mitä Pappilanmaalla tarkoitetaan. Yhden osan, johon kuuluu osa harjuakin.
Kyseltyäni tätä 16 hehtaarin hakkuuta muutamilta metsäalan ammattilaisilta, he pitivät Huosiossa kokoluokkaa liian suurena avohakkuuna. Keskusteltuani eläkkeellä olevan metsäneuvoja Hannu Kutvosen kanssa, hän sanoi, että vanhojen metsien uudistaminen pitäisi tehdä korkeintaan kolmen hehtaarin hakkuulla kerrallaan. Ammattilaisten mielestä alustavissa hakkuusuunnitelmissa olisi pitänyt olla vaihtoehtoja. Vaihtoehdoistahan voi sitten valita ja tehdä päätöksen.

Huosionjärven ympäristön luonnon kartoittamista ei tietääkseni ole esimerkiksi kasvien ja linnuston eikä monimuotoisuuden kannalta tehty. Ihmettelen, miten seurakunnan kiinteistöpäällikkö Mononen voi sanoa, ettei Huosiossa ole mitään uhanalaisia lajeja tavattu, kun luontokartoitusta ei ole edes tehty ammattilaisten toimesta. Nyt se pitää tehdä Savonlinnan seurakunnan toimeksiannosta Huosiossa! Samalla pitää tehdä kokonaisarvio koko Huosion alueesta.

Huosiossa on kasvanut iät ja ajat esimerkiksi kangasvuokkoja, siellä on tavattu monia pesiviä haukkoja ja kololintuja; nykyään uhanalaisiksi luokiteltuja lintulajeja. Mutta luonnon ja metsän monimuotoisuus on paljon laajempi asia eliöstöltään kuin jotkut kukat, liito-oravat tai valkoselkätikat. Kun näitä ei seurakunnan edustaja tiedä, niin niitä eivät ilmeisestikään Metsäkeskuksen Savonlinnan toimipisteen työntekijä Mikko Lempinen tai ELY-keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Markku Heikkinenkään tiedä. Eli sillä ei ole paljoakaan arvoa, että Metsäkeskus tai ELY-keskus eivät ole reagoineet seurakunnan ja Etelä-Savon Mhy:n tekemään metsänkäyttöilmoitukseen.
Hannu Kutvosen mielestä Huosion harjuja ja rinteitä ei tulisi tehdä koneellisesti, koska eroosiovaara on ilmeinen!

Tuntuu olevan vallalla ajatus talousmetsä, talousmetsä. Mitä seurakunnan kiinteistöpäällikkö tarkoittaa sanoessaan: metsäaluetta on pidetty koko ajan tavallisena talousmetsänä. Kyseessähän on vanhaa metsää, jollaisia Etelä-Suomessa on enää äärimmäisen vähän, ja rippeitä yritetään suojella. Ne pitävät omalta osaltaan huolta luonnon monimuotoisuudesta, joka on ihmiskunnalle elintärkeää.
Ristiriitaisesti kirkossa kuitenkin julistetaan usein Jumalan luoman luonnon ihanuutta ja kunnioitusta! Pitää etsiä vaihtoehtoja puukaupoille muualta seurakunnan metsistä. Se mikä on tärkeää kerimäkeläisille, ei välttämättä ole savonlinnalaisille.
Tällä hetkellä Huosion puut ovat yhtä vanhoja ja vanhempia kuin Kerimäen kirkko. Ne muodostavat rahassa mittaamattomat perinnöt jälkipolville. Ei ole oikein, että tämän sukupolven aikana nämä arvot hakataan maan rakoon, eivätkä seurakunnan päättäjät välitä tippaakaan seurakuntalaisten mielipiteistä järjestämällä edes kuulemistilaisuutta.

Kimmo Kianto
Huosiossa satoja vuorokausia yöpynyt partiolainen

Viikon kysymys

Oletko jo hankkinut itsellesi tai perheenjäsenillesi kasvomaskeja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...