0

Sinilevätilanne ryöpsähti viikonvaihteessa huonommaksi – Puruveden leväasiasta halutaan tarkempaa tutkimustietoa. Lasi- ja keppitesti ovat yksinkertaisia tapoja testata leväesiintymä.

Sinilevätilanne muuttui viikonloppuna tyynien ja aurinkoisten säiden vuoksi huonompaan suuntaan eri puolilla Puruvettä.
Pro Puruveden puheenjohtaja Reijo Jantunen tiedottaa, että ainakin Enanselällä, Harvanselällä, Mustanselällä, Mölsänselällä, Pajuselällä ja Hummonselällä on rannoilta tulleiden sinilevähavaintojen perusteella muodostunut sinilevää.
–  Pidän täysin varmana, etteivät nämä selkävesien rannoilla todetut sinilevät ole rannoilla syntyneet. Näiden edellä mainittujen selkävesien saarten rannoilla on havaittu sinilevää, Jantunen sanoo.
Selkävesillä syntyvä sinilevä on aiheuttanut tilanteen, jossa rehevöityneiden lahtialueiden lisäksi Puruveden parhaassa kunnossa olevat rannat ympäri Puruvettä ovat tulleet alttiiksi sinilevälle.
Viime viikonvaihteen tienoilla myös lahtialueilta tuli muutamia sinilevähavaintoja: Savonlahdella on varsin laaja sinileväesiintymä, lisäksi Ristilahdella ja Paljakanlahdella tehtiin sinilevähavainto.
Tilanne on aiheuttanut harmia rannoilla asuville ja mökkeileville, sekä vaikuttanut matkailutoimintaankin.
– Ainakin yhden matkailuyrityksen rantamilla on ollut sinilevää, kuten myös ainakin yhdellä yleisellä uimarannalla.

Sinilevää Hummonselän Mäntylahdella 9.8.2020. Kuva: Pro Puruvesi ry

Sinilevän muodostumiseen Puruveden selkävesille on kiinnitetty huomiota jo muutamien vuosien ajan. Pro Puruvesi on raportoinut ilmiöstä Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan Ely-keskukselle ja ottanut asian esille useita kertoja erilaisissa yhteyksissä vesistöasiantuntijoiden kanssa.
Jantusen mukaan edelleenkään ei kuitenkaan ole löytynyt mitään selkeää syytä, miksi Puruveden erittäin vähäravinteisilla selkävesillä on alkanut muutamien viime vuosien aikana muodostua tyynellä säällä pinnalle ohuelti kerrostuvaa sinilevää. Puruveden sinilevätilannetta aiotaan kuitenkin nostaa yhdistyksen toimesta vahvasti esiin eri tahojen kanssa lähitulevaisuudessa.
– Joitakin lupauksia tilanteen tutkimiseksi on annettu. Ellei syitä saada selville, on oikeiden korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen vaikeaa.
Jantunen jatkaa, että Etelä-Savon Ely-keskuksen johdolla on tekeillä Puruveden alueen vesienhoidon yleissuunnitelma.
– Monien muiden Puruveden vesienhoidon suuntaviivojen lisäksi on suunnitelmaan saatava mukaan myös selkeitä toimenpiteitä sinilevätilanteeseen korjaamiseksi.

Sinilevää Ristilahdella viime lauantaina.

Heinäkuun puoliväliin asti Puruveden sinilevätilanne Puruvedellä oli Jantusen mukaan erittäin rauhallinen
– Sen jälkeen 1-2 tyynen päivän jaksoina alkoi tulla sinilevähavaintoja suurten selkien rantamilta. Oli selvästi pääteltävissä sinilevän syntyneen selkävesillä ja sieltä kevyen tuulen mukana kulkeutuneen rannalle. Onneksi tuuliset jaksot hajottivat sekä selkävesillä muodostuneen että rannoille ajautuneen sinilevän varsin nopeasti.
Lahtialueilta sinilevähavaintoja ei vielä heinäkuussakaan tullut.
Pro Puruvesi on pitänyt Puruveden sinilevätilanteesta karttaa kuten edellisinäkin kesinä. Kartta löytyy tilanneseurantajärjestelmästä, jonka linkki on Pro Puruveden kotisivujen www.propuruvesi.fi etusivulla. Kartta on zoomattavissa. Joillakin alueilla on lähekkäin useita eri aikoina kesää tehtyjä havaintoja. Havaintopallukkaa klikkaamalla löytyy havainnosta tarkempaa tietoa. Useissa on myös kuva/kuvia.

Suomen Ympäristökeskuksen 6. elokuuta antaman valtakunnallisen leväkatsauksen mukaan maanlaajuisesti järvillä sinileväesiintymät ovat edelleen hieman vähentyneet edellisiin viikkoihin verrattuna.
Runsaita sinilevien pintaesiintymiä havaittiin ainoastaan neljällä havaintopaikalla, eikä erittäin runsaita havaintoja tehty yhdelläkään järvellä. Hieman sinilevää havaittiin 28:lla valtakunnallisella havaintopaikalla.
Ympäristökeskuksen mukaan suurimmassa osassa maata sinilevää on havaittu keskimääräistä vähemmän. Ainoastaan Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueella sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tyypillinen.

Ohjeita sinilevän tunnistamiseen ja ilmoituksen tekoon löytyy muun muassa www.jarviwiki.fi -sivustolta.
Lasitesti ja keppitesti ovat hyviä sinilevän tunnistamisen työkaluja.
Lasitesti toimii niin, että leväistä vettä otetaan lasiin tai lasipurkkiin ja sen annetaan seistä noin tunti liikuttamatta. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, on kyseessä sinilevä.
Keppitestissä kokeillaan kepillä, onko levämassa kiinteää ja voiko sitä nostaa. Jos levä jää roikkumaan keppiin, on kyseessä vaaraton rihmamainen levä. Sinilevä sen sijaan hajoaa kosketuksesta hiukkasiksi veteen.

Kommentteja aiheesta “Sinilevätilanne ryöpsähti viikonvaihteessa huonommaksi – Puruveden leväasiasta halutaan tarkempaa tutkimustietoa. Lasi- ja keppitesti ovat yksinkertaisia tapoja testata leväesiintymä.

  • 12.8.2020 at 08:26
    Permalink

    Yhteyttävinä bakteereina sinilevien elinolosuhteet ovat vuosikymmenien saatossa parantuneet hiilidioksidin määrän kasvaessa ilmassa ja vedessä. Näin on käynyt kaikille yhteyttäville eliöille, maapallo vihertyy. Siihen en ota kantaa mistä hiilidioksidin lisääntyminen johtuu.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Oletko jo hankkinut itsellesi tai perheenjäsenillesi kasvomaskeja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...