0

5 minuuttia, 50 vuotta ja 50 000 päätä – ennakkoluulottomuus sävyttää Taneli Muhosen taivalta Peltolan pojasta Martti Talvelan parturiksi

Parturi-kampaaja Tane on ollut viime aikoina tapetilla.
Kolme viikkoa sitten julkaistu lyhytelokuva Savonlinnan parturi - Hiusveistäjä Taneli Muhonen kiteyttää tarinan elinvoimaisesta ja ennakkoluulottomasta miehestä, joka teki aikanaan poikkeuksellisen uravalinnan. Ura kesti viisi vuosikymmentä.
Mutta miten Makkolan Peltolassa syntyneestä, paskan ja pöllien ajoon kouliintuneesta maatilan pojasta tuli hienojen kampausten taitaja?
Monien sattumien summaa.

Moinsalmessa maaseudun rauhassa Iiris-vaimonsa kanssa asuva Taneli Muhonen on vuoden päivät ollut vapaaherra.
Tanen parturi-kampaamo sai viime kesänä uuden yrittäjän, joka halusi säilyttää yrityksen nimen. Tane loi brändin, joka tunnetaan.
Uran alkujuuri voi liittyä siihen, että isä Eino J. Muhonen oli innokas nuorisoseura- ja näytelmämies. Nuorisoseuran näytelmätoiminta oli kuusikymmenluvun alussa voimissaan ja näytelmiä esitettiin Olavinlinnassa.
– Oli Balladi Olavinlinnasta ja Vuosisadan päätös. Perhe oli mukana talkoissa roudaamassa tavaroita veneellä linnaan.
Esiintyjien peruukit ja parrat tilattiin Kuokkasen Peruukkiliikkeeltä.
Tane ei ollut vielä rippikouluiässä, kun isä-Eino käski hänen hoitaa peruukkitilauksen.
– Silloin se ajatus vilahti ehkä ensimmäisen kerran.

Iiris ja Taneli Muhonen tutustuivat aikoinaan Tanen yhden yrityksen, San Fran Disco -tanssipaikan kuvioissa. Yhteinen taival jatkuu edelleen.

Teatteritouhu hallitsi Olavinlinnan kesää ennen kuin Martti Talvela tuli elvyttämään Oopperajuhlia. Lajin vaihdos pohjustettiin Peltolan tuvassa 1960-luvun puolivälissä.
– Talvela tuli neuvottelemaan isän kanssa Olavinlinnan käytöstä heinäkuussa. Kun hän oli lähtenyt, äiti kysyi isältä mitä se Martti tahtoi. Isä sanoi luvanneensa heinäkuun oopperalle, johon äiti tokaisi ”Mitä!? Ja mie vielä tarjosin kahvit!”
Harrastajateatteri löysi sitten uuden paikan Putkinotkosta ja menestyi siellä.

Isä sanoi luvanneensa heinäkuun oopperalle, johon äiti tokaisi ”Mitä!? Ja mie vielä tarjosin kahvit!”

Kuusikymmenluvun loppu kului Tanella traktoriurakoinnissa, milloin lietelannan, milloin tukkipuiden parissa.
Armeija katkaisi lupaavalta näyttäneen koneurakoijan uran vuonna 1969.
Kesä koululaiva Matti Kurjella oli maalaispojalle elämys. Tane päätyi laivalla keittiöhommiin messikalleksi. Syksyllä siviiliin tultua Savonlinnan ammattikoulussa avattiin uusi ravintolalinja, josta Tane kiinnostui.
– Rehtori ei uskaltanut ottaa sille, koska keskikoulu oli käymättä. Hän luetteli tilalle perinteisiä miesten ammatteja, mutta sanoin tehneeni niitä jo tarpeeksi.
Viimeisenä rehtori mainitsi alkavasta parturilinjasta.
– Se veti kiinni. Uravalinta tuli viidessä minuutissa.
18 opiskelijan joukossa oli kolme poikaa, joista alalle jäi vain yksi. Sama trendi on vallalla edelleen.
Tuohon aikaan erikoisesta ammatinvalinnasta keskusteltiin isä-Einonkin kanssa. Siunaus tuli huomion kera:
– Olihan tässä maassa yhden äänen päässä, ettei parturista tullut presidenttiä, oli Eino sanonut viitaten K.A. Fagerholmiin, joka hävisi Kekkoselle.

Tane peräänkuuluttaa mestari-oppilas periaatteen nostamista uudelleen arvoonsa.

Koulun päätyttyä Tane otti vielä tuumaustauon, kunnes vuonna 1973 päätyi käymään mestari Asko Lukkarisen luona.
Kävi ilmi, että 50 vuotta parturi-kampaamoa pyörittänyt Lukkarinen etsi jatkajaa.
Loppu on savonlinnalaista parturihistoriaa. Syntyi Tanen parturi-kampaamo, joka muutti 1978 Olavinkadun varresta Pohjolan taloon.
Tane on ehtinyt leikata uransa aikana yli 50 000 päätä. Joukossa on muun muassa Martti Talvela, johon Tane törmäsi uudelleen 1970-luvun puolivälissä Oopperajuhlilla työskennellessään.
Jotain taidoista kertoo, että Talvela antoikin Tanelle arvonimen ”Päätaiteilija”.

Vanha Valmet 20 -traktori on Tanen yksi silmäterä. Traktori pelittää kuin kello.

Työntekijöitä oli parhaimmillaan toistakymmentä. Tane oli mieltynyt oppisopimuskoulutukseen ja halusi pitää hyvistä tekijöistä kiinni.
Mies lanseerasi vapaista ajoista kertovan vihreän ”liikennevalon”.
– Ihmiset oppivat siihen, että tekijöitä on. Puolet tuli ajanvarauksella, puolet asteli vaan ovesta sisään. Se pitää aina muistaa, että asiakas on tässä hommassa työnantaja.
Tane toimi pitkään Suomen Hiusyrittäjien hallituksessa. Hän peräänkuuluttaa mestari-oppilas periaatteen nostamista uudelleen arvoonsa.
– Ammattitaitoa pitää kunnioittaa.

 

Elokuva tarjolle hoiva- koteihin

Savonlinnan parturi -lyhytelokuva on Taneli ja Iiris Muhosen mielestä Tanen uran grande finale, loppuhuipennus.
Anne Välinoron ja Jan Seniuksen tekemä dokumentti syntyi, kun Välinoro halusi tehdä elokuvan ikämiehestä ja hänen elinvoimastaan.
Elokuvan yleisöesitykset olivat heinäkuun puolivälissä, mutta Savonlinnan parturia on tarkoitus näyttää juonnettuna esityksenä palvelutaloissa, hoivakodeissa ja eri yhteisöissä.
– Hoivakodit tahtovat jäädä paitsi kulttuuripalveluista. Edellistä Karvan verran -lyhytelokuvaa on esitetty jo sata kertaa, sanoo Välinoro.

Hoivakodit tahtovat jäädä paitsi kulttuuripalveluista

Savonlinnan parturia tullaan tarjoamaan myös osaksi kulttuuripääkaupunkihanketta. Välinoron lyhytelokuvat on jo valittu Kuopion Hopeatähdet-seniorielokuvafestivaaleille marraskuussa 2020.
Peruukit ja hiuslisäkkeet ovat olleet iso osa Tanen yritystoimintaa. Parturi-kampaamon rinnalla pitkään pyörinyt Muhosten maahantuonti-, tukku- ja koulutusyritys SFD Hair Oy jatkaa edelleen. Iiris siirtyi opettajan hommista yrityksen töihin viisitoista vuotta sitten.
SFD Hairin Toinen Tukka -koulutus neuvoo ammattilaisia ja opiskelijoita auttamaan harvenevista ja kaljuuntuvista hiuksista huolta kantavia asiakkaita.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Oletko nähnyt Saimaalla norppaa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...