0

Kesälahti-seuran perinteiset kesäjuhlat järjestettiin 65. kerran

Harvoissa tilaisuuksissa ihmiset osaavat perinteisten laulujen sanat ilman paperia, mutta Kesälahti-seuran perinteisessä kesäjuhlassa osallistujat lauloivat Kesälahti-laulun ja Karjalaisten laulun kuin tyhjää vaan.
Karjalaisten laulu laulettiin tietenkin seisaallaan Väinö eli Vänni Karjalaisen lahjoittaman harmoonin tahtiin. Kesälahti on vanha kulttuuripitäjä.
Juhlassa Kesälahden Kotiseutumuseon Anette Haverinen esitteli Haverisen sukukirjaa ja Haverisen sukuvaakunaa, mutta myös päällään olevaa Haverisen suvun naisen eli Haverittaren pukua.
Siinä on kansallispuvun piirteitä, esimerkiksi pitkä hame, musta samettiliivi ja puhvimaiset puvun hihat. Anette Haverisen ukki Keijo Haverisen savupirtti on museoalueella.
– Hyvät tutut, kylänmiehet ja rippikoulukaverit, aloitti Esko Timonen juhlapuheensa, koska Timonen tunsi melkein kaikki paikallaolijat. Paikalla oli noin nelisenkymmentä henkeä.
Juhla ja sen jälkeinen kahvitilaisuus Myllytuvassa oli lämminhenkinen ja iloinen tuttujentapaamispaikka, jossa naurettiin paljon.
Kahvitilaisuudessa huudahteltiin ja muisteltiin tapaan, että muistatko Kertun? Ja toinen vastasi nauraen, että voi muistan toki.

Elina Syväoja (o.s, Tiainen) sanoi, että me olemme rippikoulukavereita tuon Esko Timosen kanssa.

Muisteluksissaan Elämää Lietteen uudistiloilla Timonen avasi ikkunoita sota-aikaan.
Desantteja pelättiin Kesälahdella, aivan kuin muuallakin rajaseudulla, mutta ei turhaan. Vuonna 1943 desantit laskeutuvat ilmapallolla Kesälahden pellolle.
Timosen kotitila oli nimeltään Metsola, se oli Totkunniemen ja kirkonkylän rajalla.
Liete oli kylän nimi. Lietteellä oli aikoinaan oma postinumerokin, mutta nykyään sitä ei ole kartoissakaan. Lietteen kylässä oli kaksi sotakorsua ja tankkieste.
Maanhankintalaki antoi mahdollisuuden perheelle muuttaa rintamamiestaloon vuokra-asunnosta.
Ennen muuttoa äiti oli leiponut papan tekemän pärekorin täyteen ruisleipää. Pihalla oli isän kaivama kaivo.
– Jos äitini olisi nähnyt tämän, hän olisi luullut, että on tullut taivaaseen, kertoi isä perheen muuttaessa rintamamiestaloon.
Kun pihaa ja peltoa raivattiin, räjäyteltiin kantoja pois tieltä isän tekemillä kantopommeilla. Esko Timosen isä oli ollut pioneeri, joten hänelle oli jäänyt pommintekotarvikkeita.
Timonen esitteli mustavalkoisia kuvia muun muassa viljan puinnista koneellisesti. Timonen suositteli kaikille vanhoista Kesälahti-kuvista kiinnostuneille verkkosivua attero.fi, jossa on Pekka Tiitan ottamia kuvia.

Hissu Teppana esitteli juhlassa opettaja, toimittaja, kotiseutuhistorioitsija Kyllikki Paajasen arkistoista löytämiään tarinoita.
Teppana on saanut Paajasen arkiston järjestykseen.
Esko Timonen muisteli opettaja Kyllikki Paajasen opettaneen heille latinankielisiä lauluja, esimerkiksi Tempus adest floridum eli Tuulet leudot tuoksuaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Oletko nähnyt Saimaalla norppaa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...