Pyhän Olavin Kulttuurireitti on paluu Euroopan juurille – Kointähdenkierros ja Pyhät Polut haluavat tulla osaksi suurempaa

Pyhät Polut Ry:n Marita Liukku kertoo, että moni Pyhien Polkujen vaellus on päättynyt Kerimäen kirkon ehtoollishetkeen.

Suomi tunnettiin keskiajalla ei Suomena, vaan Pyhän Olavin maana. Pyhät Polut ry:n puheenjohtaja Veli-Matti Hynninen on sitä mieltä, että Pyhän Olavin Kulttuurireitti on paluu juurille, osa Euroopan syntyä. – Se on huomattavasti suurempi asia, kun me ymmärrämme. Historian siipien havina on läsnä. Pyhä Olavi oli yhdistämässä Pohjoismaita. Pyhän Olavin Kulttuurireitti on kolme vuotta vanha, mutta Pyhät Polut on ollut olemassa jo kymmenen vuotta. Kohta voi sanoa, että Pyhän Olavin Kulttuurireitti kulkee Pyhien Polkujen jalanjäljissä – Pyhät Polut ja Pyhän Olavin reitti on saman asian oivaltamista. Pyhiinvaellus on yhä suositumpaa. Pyhät Polut on edelläkävijä Euroopassa. – Se on iso asia. Nyt kun Pyhän Olavin Kulttuurireittiä aletaan merkitä, pitää jokaiselta maanomistajalta kysyä lupa. Meillä on siitä kokemusta. Pyhiinvaellusreitti kulkee Imatralta Enonkoskelle. Tolpilla reitti on merkitty omatoimivaeltajille Parikkalan Oronmyllyltä Enonkoskelle. – Enonkoskella ja Tanhuvaaran läheisyydessä on Olavin polut. Ne ovat osaltaan todistamassa, että Olavin maine on vanhastaan ollut tällä seudulla vaikuttava. Pyhä Olavi on lähtenyt linnastaan Savonlinnasta liikkeelle kohti Nidaroksen tuomiokirkkoa Trondheimissa. Myös Pietari Makkosen runopolku Enonkosken Hanhijärvellä liittyy kokonaisuuteen. Pyhän Olavin Kulttuurireitti on kansainvälinen konsepti, koko pohjoismaita koskeva ajatus, eikä Hynninen tiedä, kuinka suureksi se käytännössä tästä kehittyy. Kerimäen suuri puukirkko on yksi Pyhien Polkujen etapeista. Pyhät Polut ry:n hallituksen jäsen Marita Liukku kertoo, että monilla yhdistyksen vaelluksilla on vietetty ehtoollishetkeä Kerimäen puukirkossa. Pyhät Polut on Enonkoskella perustettu yhdistys, joka järjestää hengellisiä vaelluksia, kristillisellä, ekumeenisella arvopohjalla. – Vaellus aloitetaan aina aamuhartaudella, laulamme hengellisiä lauluja tai vaellamme hiljaisuudessa. – Pyhiinvaellus on liikkumista kolmeen suuntaan: jalat liikkuvat eteenpäin, käännymme samalla sisäänpäin ja katsomme ylöspäin, sanoo Marita Liukku. Pyhiinvaelluksen voi tehdä kävelemällä, hiihtämällä, soutamalla, melomalla tai pyöräilemällä. – Yksi hiihtovaellus on tehty ja ensi kesänä 2021 meillä on pyöräretkivaellus. Tyypillinen Pyhien Polkujen vaeltaja on 50–70 -vuotias nainen, joka asuu Etelä-Suomessa. – Eteläsuomalaiset ihastelevat meidän luontoamme, koska se on täällä päin Suomea erilainen. Pyhiinvaellus on nyt suosittua. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella järjestetään kaupunkivaelluksia kirkolta kirkolle. Tänä vuonna heinäkuun lopussa Pyhät Polut järjestää ensimmäistä kertaa Pyhän Olavin soudun yhdessä Pyhän Olavin Killan kanssa. – Meillä on ollut aikaisemmin vaelluksia, joista osa vaelluksesta on soudettu, mutta tämä on ensimmäinen, varsinainen soutuvaellus, sanoo Liukku. – Yksi 14 hengen vene on täynnä, mutta vielä mahtuu mukaan. Pyhän Olavin soutu lähtee Savonlinnasta, josta ajetaan linja-autolla Heinävedelle, jossa ollaan ensimmäinen yö luostarissa. Sitten alkaa soutu. Soututapahtumassa, aivan kuin kaikissa muissakin yhdistyksen järjestämissä vaelluksissa, on mukana huoltoauto ja päivämatkat ovat kohtuulliset. Yhdistys pitää myös koko perheelle tarkoitettua vaelluskerhoa, joka on tänä keväänä ollut tauolla koronatilanteen vuoksi, mutta syksyllä taas jatketaan. Pyhät Polut on uusinut Kerimäellä Huosionjärven ympärillä kiertävän viiden kilometrin luontopolun. Kerimäen seurakuntapastori Sanni Rissanen on laatinut Vuorisaarnasta ja psalmeista tekstit matkaeväiksi.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa digi ja pääset lukemaan kaikki Puruveden sisällöt.

Tilaa 1 kk 1 € tilaa 3 kk 4 €/kk Olen jo tilaaja