0

Järvikaksoset-näyttely auki Kerimäellä Romu-Heikin talossa heinä-elokuun

Suomen järvikalastus- ja vesimuseosäätiön toimesta avataan uudestaan Kerimäellä ”Romu-Heikin talossa”, entisessä järvikalastusmuseossa, ensi keskiviikkona näyttely, jonka nimenä on SUUR-SAIMAAN JÄRVIKAKSOSET. Puruvesi ja Pihlajavesi: järviluonnon, kalaston ja kalastuskulttuurin historia sekä nykypäivä.
Säätiö tiedottaa, että näyttelyssä tarkastellaan veden, järviluonnon ja kalaston olemusta ja muuttumista aina jääkaudesta lähtien nykypäivään ja ennakoidaan tulevaisuutta.
Kulttuuriosassa käsitellään aluksi maapallon pohjoisen vyöhykkeen ikivanhaa jääkalastuksen perintöä, jonka nykypäivän elinvoimaisena jatkona on Suomessa ja ennen kaikkea Puruvedellä sekä Pihlajaveden ”PikkuPuruvedellä” harjoitettu talvinuottaus.
Sitten luodaan katsaus Puruvedelle kohdistuneeseen muinaiseen kauko- ja eräkalastukseen, jonka eräänä seurauksena Puruveden alueesta muodostui suomalaisen järvikalastuksen keskus. Tätä historiallista taustaa vasten aletaan tarkastella Puruvedellä ja Pihlajavedellä harjoitettua kaupallista kalastusta.
– Ensin luodaan katsaus lohenkalastuksen hienoon perinteeseen, joka kaupallisessa mielessä on vanhinta kalastusammattilaisuutta. Seuraavaksi tarkastellaan kesänuottausta, sen ammattimaisuuden syntyä sekä kehitystä nykypäivään tultaessa, kertoo säätiötä edustava professori Jukka Pennanen.

Talvinuottauksesta muodostui viimeisenä ammattimainen kalastusmuoto, kun oivallettiin 1910-luvulla menetelmä muikun nuottaamiseksi talvella. Talvinuottauksesta kehittyi heti tärkein kalastusmuoto, joka työllisti vielä 1960-luvulla kaksikin sataa kalastajaa.
Talvinuottauksen harjoitus on jatkunut Puruveden seudulla nykypäivään asti – ehkä elinvoimaisimpana koko maapallolla.
Muikun talvinuottauskulttuuri on kuitenkin muuttanut sekä yhteisöllistä että menetelmällistä muotoaan siirryttäessä lihasvoimasta konevoimaan ja tietotekniikkaan sekä moderniin
kalanmarkkinointiin. Kalastuksen kehitys heijastaa kiintoisalla tavalla suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityskaarta.
Lopuksi tarkastellaan järvikalaravinnon erinomaisia terveysvaikutuksia ja merkittävää ympäristöystävällisyyttä, mutta toisaalta tälle kontrastina suomalaisen kalan ja varsinkin järvikalan
käytön vähäisyyttä tänä päivänä.
– Tämä liittyy kalastuksen arvostuksen ja kalastajien määrän voimakkaaseen vähenemiseen. Näiden asioiden tiedostaminen tämän päivän koronakriisin aikana on tärkeää.

Näyttely perustuu saman nimiseen kirjaan, joka on monitieteinen. Sen kirjoittajina ovat olleet kalataloustieteen professori emeritus Hannu Lehtonen, joka on vastannut luontopuolesta, ja kulttuuriantropologian professori emeritus Jukka Pennanen, joka on vastannut kulttuuripuolesta.
Kirjan graafisen suunnittelun ja toteutuksen on tehnyt kalataiteilija TaM Sakke Yrjölä.

Kerimäki-seura pitää paussia perinteisistä tapahtumistaan koronan takia.
Suuren suosion saanut yhteislaulutilaisuus oli määrä järjestää juhannuksen jälkeen, mutta sitä ei nyt pidetä.
Kalastajatilalla perinteisesti järjestetty Kerimäki-päivä ja kesäasukastapahtuma jäävät myös tältä kesältä väliin.
Kotiseutumuseo pidetään kiinni koko kesän. Jäsenretkeä tai -tapaamista ei järjestetä kesän aikana.

 

SUUR-SAIMAAN JÄRVIKAKSOSET – näyttely on auki yleisölle 1.7. – 30.8. 2020 klo 11-16 (maanantaina suljettu). Pääsymaksu on 5 € aikuisilta, lapset alle 12 v ja eläkekäiset ilmaiseksi.
Näyttelyssä on suomen-, englannin-, saksan- ja venäjänkielinen opastekartta ja tarvittaessa opastus myös vierailla kielillä. Näyttelyssä on esillä myös kalataidegrafiikkaa.
Osoite: ”Romu-Heikin talo” (entinen järvikalastusmuseo), Puruvedentie 65, 58200 Kerimäki.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Oletko nähnyt Saimaalla norppaa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...