0

Lustossa ovet ovat avoinna – Väljyyttä riittää eri osastoilla.

Suomen Metsämuseo Lusto pääsi avaamaan ovensa kesäkuun alussa ja toimii jälleen lähes normaaliin tapaan.
Koronahuomioita toki on, mutta Luston johtaja Pekka Äänismaa toteaa, että museokäynnille voi saapua turvallisin mielin.
– Turvaväleistä muistutetaan, siivousta on tehostettu ja esimerkiksi asiakaspalvelupisteelle on asennettu pleksejä. Sisätiloja museonäyttelyissämme on kuitenkin noin 2 500 neliötä, joten asiakkaat pääsevät kyllä liikkumaan väljästi, Äänismaa kertoo.
Aiemmin Lusto on ollut kesäkauden avoinna päivittäin. Nyt aukioloajat ovat hieman pienemmät. Äänismaan mukaan tilanteen kehittymistä tosin seurataan ja valmiutta on laajentaa aukioloja jos kysyntä kasvaa.
– Liikkeelle lähdetään sillä, että ollaan avoinna kuutena päivänä viikossa, tiistaista sunnuntaihin kello 10-17. Maanantaisin museo on kiinni ja tiloja huolletaan, mikä on itse asiassa aika yleinen käytäntö ollutkin eurooppalaisissa museoissa jo aiemmin, Äänismaa kertoo.

Luston näyttelyvalmistelut ovat edenneet koronatilanteesta huolimatta normaaliin tahtiin.
Luston vuoden 2020 päänäyttely Miehen työ oli määrä avata alunperin jo huhtikuun lopulla ja se rakennettiin valmiiksi alkuperäisen aikataulun mukaisesti.
Kyseessä on kuitenkin poikkeuksellisen monikanavainen kokonaisuus: Luston fyysinen näyttely on ikään kuin vain näyttelyn päätuote.
– Verkkonäyttely julkaistiin jo huhtikuussa Luston kotisivuilla. Lisäksi kokonaisuuteen liittyy Metsäkustannuksen kanssa tehty kirja ja Yleisradion kanssa toteutettu audiodokumentti, joka on kuultavissa Yle Areenassa.
Näyttelyn kerrotaan tarjoavan koskettavia ja pääosin ennennäkemättömiä valokuvia 1970-luvun metsätyöntekijöistä ja työn murroksesta. Kuvista välittyy väkevänä raskaan työn arki iloineen ja suruineen – metsissä, taukotuvissa ja tienpäällä.
Näyttely on saanut Äänismaan mukaan positiivisen vastaanoton jo verkkosisältöjen perusteella.
– Näyttely lisää hyvin ymmärrystä siitä, millainen harppaus Suomessa ja metsäalalla on otettu viiden vuosikymmenen aikana.

Kulotusta esittelevää näyttelyä pääsee aulaan katsomaan ilman pääsymaksuakin.

Kiitosta on saanut sisällön lisäksi verkkoon viety toteutuskin. Äänismaa uskoo, että verkkonäyttely lisää kiinnostusta myös varsinaista näyttelyä kohtaan ja tekee ylipäätäänkin museota tunnetummaksi.
Koronan myötä vauhtia on tullut valtakunnallisestikin digimuseo-toimintaan.
– Valtakunnallinen konsepti on lanseerattu, mutta se on vielä kehitysvaiheessa. Vaikuttaa, että kysyntää kuitenkin olisi sellaisellekin, että eri museoihin pääsisi maksullisille opastetuille kierroksille, vaikka kotisohvalta käsin hyödyntäen uutta teknologiaa.

Lustossa tehdään parhaillaan myös uudistustyötä perusnäyttelyn suhteen.
Aivan viime vuoden lopulla Lustolle myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston 500 000 euron apuraha vuorovaikutteisen, valtakunnallisen ydinnäyttelyn toteuttamiseen.
– Parhaillaan työtä tehdään näyttelyn käsikirjoituksen parissa. Sitä tehdään osallistavin periaattein. Tullaan esimerkiksi kokoamaan ikään kuin teemaryhmiä ja osallistetaan eri tahoja tuomaan näkemyksiä sisältöihin ja esitystapoihin. Uusi ydinnäyttely avataan keväällä 2023.

Kulotusta ja Jätkän kulttuuripäivien historiaa

Luston yhtenä vaihtuvana näyttelynä nähdään kesästä alkaen ”Kulota – Valokuvia tulen hyödyntämisestä metsänhoidossa”.Se esittelee lapualaisen luontokuvaajan Benjam Pöntisen valokuvien kautta tulen hyödyntämistä metsänhoidon ja metsäluonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Suurikokoisissa kuvissa näkyy vaikuttavana tulen voima ­– kuinka se nielee metsää ja savu sävyttää maiseman. Lisäksi kuvissa esitellään käytännön kulotustyön vaiheita, kulotettua maastoa sekä lajistoa, jota tulee kulotuksen jälkeen kulotusalueelle.
Kuvat ovat Suomen metsäkeskuksen ja Koulutuskeskus Sedun Kulota-hankkeen kulotuksilta vuosilta 2018 ja 2019. Kulotus oli vielä 1960-luvulla metsänuudistamisen päämenetelmä, mutta nykyiset kulotusmäärät ovat vähentyneet vain murto-osaan huippuvuosista. Kulotusosaaminen onkin vaarassa kadota, ellei perinnettä säilytetä. Näyttelyn tavoitteena on jakaa kulotustietoutta kuvien välityksellä yli sukupolvien. Esillä on noin 20 suurikokoista valokuvaa, ja näyttely on Luston aulassa 10.1.2021 asti. Aulatilaan on vapaa pääsy.

Jätkän kulttuuripäivät -näyttely on puolestaan koostettu Luston kokoelmista ja se tekee kunniaa metsätyömiesten omalle kulttuuritapahtumalle. Jätkän kulttuuripäivät järjestettiin ensimmäisen kerran Joensuussa 25. –26.11.1967 Työväen Sivistysliiton aloitteesta.
Metsätyömiesten uusi kulttuuritapahtuma laajensi käsitystä kulttuurista, sen yleisöistä ja halusi kohottaa metsätyömiesten itsetuntoa nostamalla metsätyön ja sen arvon julkisesti esille. Tapahtumaa järjestettiin eri puolilla Suomea 13 kertaa. Vuonna 2005 Jätkän kulttuuripäivät yhdistyi Luston Metsäpäivien kanssa Metku – Metsäkulttuuripäiviksi, joita Lusto järjestää edelleen Punkaharjulla joka toinen vuosi. Seuraavat Metku-päivät pidetään viikkoa ennen juhannusta 2021.
Julisteista, esineistä, aikalaisuutiskuvista ja arkistoaineistosta koottu näyttely on esillä Lustossa 28.3.2021 saakka. Työväen Sivistysliitto on tukenut näyttelyn toteutusta.

Juttu on julkaistu Puruveden 4.6. 2020 Kesä 2020-lehdessä.

Jätkänkulttuuripäivien vanhoja julisteita.

Viikon kysymys

Oletko nähnyt Saimaalla norppaa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...