0

Mielipide: Kroonistuuko korona?

Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Olemme joutuneet kohtaamaan yhteisen näkymättömän vihollisen, jonka nujertamiseksi ihminen on valmis luopumaan, hetkellisesti, jopa perusoikeuksistaan. Tällaista nöyrtymistä edes ilmastonmuutoksen uhka ei ole saanut meissä aikaan.

Kriiseissä tunnetusti piilee positiivisen muutoksen siemen ja oppimisen mahdollisuus. Parissa viikossa olemmekin viisastuneet paljon; olemme heränneet siihen, kuinka haavoittuvainen yhteiskuntamme onkaan. Vasta nyt huoltovarmuus ja sen ylläpitämisen tärkeys vakainakin aikoina nousevat niille kuuluvaan arvoonsa. Hajautettu yhteiskunta vertautuu vimmaiseen keskittämiseen enemmän edukseen kuin vuosikymmeniin. Kotimainen ruuan- ja energiantuotanto ovat välttämätön osa poikkeusoloihin varautumista, samoin toimivat keskussairaalat ja terveyskeskusverkostot.

Suomalaiset ovat suhtautuneet uuteen tilanteeseen henkeään pidätellen, huolestuen ja huumorillakin. Meillä, rauhaisassa maassa, poikkeustila vertautuu sota-aikaan, kun taas monissa muissa maissa esimerkiksi jo pitkään jatkuneeseen terrorismin uhkaan. Siksi myös suhtautuminen saattaa muualla olla välinpitämättömämpää ja vaatia kymmeniä tuhansia poliiseja valvomaan ulkona liikkumisen rajoituksia. Meillä onneksi järki ja käytännönläheisyys vielä voittavat.

Tavallisen ihmisen, yrittäjän ja perheiden kannalta dramaattinen käänne iski salaman lailla. Pitkän ajan vaikutuksia esimerkiksi talouteen on mahdoton ennakoida. Vielä vaikeampi on arvioida eurooppalaisen ilmapiirin muutoksia; käännytäänkö sisäänpäin vai ymmärretäänkö riippuvuus toisista maista entistä selkeämmin. Nähdäänkö avoimuus uhkana, joka tuo terroristien kyljessä viruksetkin tullessaan. Vai muistuttaako tilanne siitä, millainen maailma on, kun rajat ovat kiinni, kun vienti ei vedä, yritykset kaatuvat ja työpaikat menevät, reissuunkaan ei pääse.

Usko kansainvälisyyteen ja toisaalta kansallisen omavaraisuuden kasvattamiseen eivät ole toisiaan pois sulkevia äärimmäisyyksiä, vaan niitä on pidettävä rinnakkaisina välttämättömyyksinä.

Valppautta ja päättäväisiä toimia on vaadittava myös EU:ssa. On valmistauduttava siihen, että jäsenmaat ajautuvat yritysten kaatumisiin, kasvavaan työttömyyteen, velkoihin ja lamaan. Korona väistämättä vaikuttaa myös EU:n budjetin laadintaan, mikä on ollut poikkeuksellisen haastavaa jo tähänkin asti. Nousevat jäsenmaksut kohtaavat vastustusta, ja vastaavasti leikkaukset maatalouden ja aluekehityksen osalta saanevat lisää kannatusta. Tällainen kehityskulku sotisi omavaraisuuden vahvistamista vastaan.

Tässä vaiheessa odottelemme epidemian syöksyä koto-Suomeen ja teemme yhteiskuntana ja yksilöinä kaikkemme, jotta itse tauti jäisi mahdollisimman vähälle. Toivoa sopii, että tämä kriisi jättäisi jälkeensä myös positiivisia asioita; riittävän huoltovarmuuden ylläpitämistä, vähemmän lentämistä, enemmän digiyhteyksiä ja etätyön mahdollisuuksia eikä ollenkaan vähäisimpänä oman arjen rikkauden arvostusta.

 

Elsi Katainen

Euroopan parlamentin jäsen

(kesk./Renew Europe)

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Onko sinulla kotivara kunnossa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...