0

Luistelukaudelle vahva aloitus Punkaharjulla – turvallisuusasiat kuitenkin pidettävä mielessä jos hoidetulta reitiltä poistuu

Retkiluistelukausi on saatu Puruveden seudulla uuden vuoden myötä täyteen vauhtiin. Punkaharjulla luistelureittien verkostoa ylläpitävä Matkailukeskus Harjun Portti avasi reitin uudenvuoden päivänä. Lisäksi luonnonjäillä on päästy luistelemaan laajalti niiden ulkopuolellakin, vaikka vaihtelevuutta jäätilanteessa on edelleenkin paljon.
Loppiaisviikonloppuna Punkaharjulla vieraili myös joukko Suomen Retkiluistelijat ry:n jäseniä. Lauantaina muutaman hengen ryhmä teki Puruveden ja Pihlajaveden alueilla 50 kilometrin retken, kiertäen muun muassa Laukansaaren ympäri. Sunnuntaina puolestaan luisteltiin 15 hengen voimin noin 30 kilometriä Punkaharjun alueella.
Vastaavaa retkeä ei vuodesta 1994 lähtien toimineessa yhdistyksessä oltu tehty aika päiviin täällä päin.
– Osin ihan sääolosuhteiden, kuten jäällä olevan lumimäärän vuoksi. Osin varmaan yhdistyksen aktiivitoimijoidenkin takia, kertoo Punkaharjun retkiä ohjannut joensuulainen Lauri Kontkanen. Kontkanen on aloittanut lajin parissa vuonna 2016 Jyväskylässä ja suorittaa parhaillaan yhdistyksen retkien vetäjän kurssia. Viime vuoden puolella, Joensuuhun muuttamisen myötä hän ryhtyi edistämään retkiluisteluasiaa Pohjois-Karjalan puolella.

Niin kutsutut matkaluistelureitit ovat monelle yhdistyksen jäsenelle tuttuja, mutta pääpaino Suomen Retkiluistelijat ry:n toiminnassa on kuitenkin huoltamattomilla luonnonjäillä luistelemisessa.
Jäällä liikutaan siis siellä missä turvalliseksi todettua ja luisteltavissa olevaa jäätä vain löytyy – myös alueilla jossa muut eivät ole vielä kulkeneet.
Tällöin korostuvat entisestään turvallisuusasiat ja luistelijoiden taito lukea jäätilannetta.
– Seuran turvallisuuskulttuuri on aika tiukka, mutta toisaalta se on todettu hyvin toimivaksi. Yhdistyksen toiminnan puitteissa on kertynyt harrastajille jo yli miljoona retkiluistelukilometriä. Vain yksi henkilö on tuona aikana hukkunut jäihin. Sekin turvallisuudesta poikkeamisen vuoksi, eli hän oli lähtenyt yksin luistelemaan.
Toimintaan liittyy myös tiedonjako ja sosiaalinen vuorovaikutus.
– Meillä on esimerkiksi oma intranet, jonne laitetaan jääraportteja eri alueilta ja sovitaan retkiä. Yleisesti ottaen tämän lajin kautta on päässyt tutustumaan moniin uusiin ihmisiin.

Tärkein ”turvavaruste” on kuitenkin kaveri.

Jääturvallisuuden peruspilareina ovat koulutus, asianmukainen varustus ja se, että jäällä liikutaan aina joukossa, vähintäänkin kahden hengen voimin.
Yhdistyksen jäseneksi pääsy edellyttää osallistumista kolmen tunnin tulokasluennolle ja -retkelle. Niiden kautta lajiin ja jääturvallisuuteen saa perustiedot.
– Tärkeä yleisohje on se, että kun eteen tulee havaittavissa oleva jään raja, kuten railo, niin pitää pysähtyä ja kokeilla kantaako seuraava jää myöskin. Retkillä yksi osa turvallisuutta onkin se, että jään laatua kokeillaan vaikka kymmenen metrin välein.
Yhdistys pitää minimirajana liikkumiselle sitä, että teräsjäätä pitää olla ainakin viisi senttiä. Kohvajään osalta kantavuutta on vaikeampi arvioida.
Turvavarusteista minimissään jäänaskalit tulisi olla aina mukana jäällä liikuttaessa. Retkiluistelijoiden varustesuosituksiin kuuluvat myös jään kokeiluun tarkoitettu jääkeppi, heittoliina sekä kelluttava reppu.
– Tärkein ”turvavaruste” on kuitenkin kaveri, Kontkanen teroittaa.

Kontkanen kehuu Itä-Suomen jääolosuhteiden olevan retkiluistelun kannalta nyt maan parhaat. Monin paikoin on syntynyt hyvää teräsjäätä, eikä lunta ole paljoa pinnalla.
– Joensuussa olemme luistelleet jo marraskuusta lähtien. Tällä hetkellä tulevat ennusteetkin näyttävät melko hyviltä.
Kontkanen toteaa, että jäällä liikkumisen perusteista vaikuttaa kuitenkin olevan melko paljon tietämättömyyttä.
– Nytkin on nähty jäällä huolestuttavan paljon väkeä ilman minkäänlaisia turvavarusteita. Puruveden ja Pihlajavedenkin jäätilannetta seuranneena tiedän, että yhä on paljon vaihtelua jään paksuudessa ja vaarallisia kohtia. Esimerkiksi virtapaikat ovat aina riskikohtia.
Kontkanen toteaakin, että yhdistyksen koulutuksia ja toimintaa tuodaan mieluusti myös Puruveden seudulle, jos kiinnostuneita löytyy.
– Perusluennon pitämiseen riittää vaikka jo parikin kiinnostunutta.

Huollettujen ja tarkistettujen ratojen ulkopuolella turvallisuusasiat korostuvat. Jään pintaa on hyvä opetella lukemaan ja vähintäänkin naskalit tulisi olla kaulalla. Jääturvallisuudesta voi lukea lisää esimerkiksi Suomen Retkiluistelijat ry:n kotisivuilta: www.skrinnari.fi

 

Hoidetulla reitillä voi luistella huoletta

Matkailukeskus Harjun Portin yrittäjä Markus Kaskinen kertoo, että retkiluistelukausi saatiin alkamaan onnistuneesti. Hoidettuja reittejä on päästy avaamaan jo 12 kilometriä. Reitin merkkinä ovat punaiset aurausviitat.
Erityisesti sunnuntaina myös luistelijoita oli runsaasti liikenteessä.
– Useita satoja henkiä. Loppiaisviikonlopun hienot luistelijamäärät käänsivät uuden vuoden sesongin onnistuneeksi, Kaskinen kertoo.
Kaskinen muistuttaa retkiluisteluyhdistyksen väen tapaan siitä, että hoidetulla radalla luisteleminen on aivan eri juttu kuin hoitamattomilla luonnonjäillä luistelu.
– Tilannetta tarkkaillaan, eikä riskialueille avata reittejä. Retkiluistelupäiväkirjaan kirjoitetaan päivittäin tilannekatsaus.
– Esimerkiksi isoille selkävesille ei ole menty. Kun merkityllä reitillä pysyy, niin ei jään laadusta tarvitse murehtia. Tällä hetkellä reiteillä on 12-15 senttiä hyvälaatuista jäätä.
– Turvallisuusasioista pidetään tiukasti kiinni ja esimerkiksi avattavien reittien kartoituksessa toimitaan työparina ja asianmukaiset varusteet kuten pelastuspuvut ja naskalit ovat mukana. Paljon on valitettavasti nähty sitä, että reittien ulkopuolella liikutaan ilman asian mukaisia varusteita.

 

Viikon kysymys

Muuttuivatko kesäsuunnitelmasi suurien tapahtumien peruuntumisen vuoksi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...