0

Mestari monessa mukana – muistot Pekka Hanikan 40 vuoden urasta näkyvät Kerimäen raitilla.

Kun Pekka Hanikka alkaa luetella mieleen jääneitä työkohteita uran varrelta, listasta ei tahdo tulla loppua. On liuta entisiä ja nykyisiä kouluja, paloasemaa, rivitaloja, terveyskeskusta, päiväkotia, virastotaloa, varikkoa… jotain tulee vastaan, katsoipa Kerimäen maisemissa mihin tahansa.
Ei ole ihme, jos lista on pitkä. Maanantaina Hanikka teki viimeisen työpäivänsä ja siirtyi lomille. Rakennusmestarin 40-vuotinen kunnallinen ura päättyy virallisesti ensi helmikuun alussa eläkepäivien alkaessa.
Kumpurannassa syntynyt Pekka Hanikka pääsi Kerimäen kunnan korjaus- ja kunnossapitotöihin alkujaan jo 1976 armeijan jälkeen. Sitten alkoivat opinnot Lappeenrannan teknisessä opistossa, mutta kesät kuluivat kunnan hommissa.
– Siellä hankittiin niitä koulurahoja, muistelee Pekka.

Kun jalansija oli saatu, rakennusmestarin pesti alkoi Kerimäen kunnassa heti valmistumisen jälkeen 1980, alkuun tosin muutaman kuukauden työllistämispätkissä. Sittemmin titteliksi vakiintui talonrakennusmestari.
– Kunta rakensi siihen aikaan paljon omana työnä. Kunnalla oli oma saha, jossa jalostettiin kunnan metsistä saatavaa puutavaraa. Talvella oli aina joku rivitalo tai vastaava työn alla.
Kunnalla oli myös tekijöitä: palkkalistoilta löytyi maalareita, muurareita, kirvesmiehiä ja monitoimimiehiä. Myös työllistämistyöt lisääntyivät pikkuhiljaa.

Uran alkutaival painottui vanhusten asuntojen korjaamiseen eri puolilla pitäjää. Maaseudun mökkeihin tehtiin ”elintasosiipiä” ja rakennettiin uusia pesutiloja.
– Parannettiin vanhusten edellytyksiä selviytyä kotona ja samalla hoidettiin talviajan työllisyyttä. Asukas maksoi tarvikkeet, työvoimatoimisto hoiti palkkakulut ja kunta työnjohdon. Moni kohde piti suunnitella alusta asti.
Kerimäen kunnalla oli tuolloin mestareitakin useampi. Pitkäaikainen työpari oli Jaakko Eerikäinen, joka vastasi maanrakennuspuolesta. Kun Eerikäinen jäi eläkkeelle, Pekka Hanikka joutui opettelemaan kunnallistekniikan saloja.
– Vesi- ja viemäriverkosto oli silloin vielä kunnan vastuulla, joten kunnallistekniikan periaatteet ja ammattitaito oli pakko opetella siinä sivussa. Niistä opeista on ollut hyötyä myöhemmin.
Haastaviakin tilanteita oli. Kun putkirikko iski ja koko kylä oli ilman vettä, piti tehdä nopeita ratkaisuja. Helpotusta tuli, kun vesihuolto siirtyi Itä-Savon Vesi Oy:lle.

Kerimäen kunnan palveluksessa uraa ehti kertyä 33 vuotta. Vuoden 2013 alussa kuntaliitoksen myötä Pekka Hanikasta tuli kunnossapitomestari ja vastuualue laajeni Kerimäeltä Punkaharjulle ja Savonrannalle.
Viimeiset kolme vuotta Hanikka toimi rakennusmestarina kaupungin toimitilapalveluissa ja hoiti muun muassa ulkopuolisilla urakoitsijoilla teetettyjen kohteiden suunnittelua ja valvontaa.
– Sen myötä tuli todella laaja työkenttä. Kaupungin kiinteistömassa ja -määrä on valtava. Peruskorjausta on riittänyt pienemmästä isompiin, joskin ne ovat tahtoneet keskittyä niihin kalliimpiin remontteihin.

Mestari on ehtinyt nähdä isoja muutoksia moneen suuntaan. Uran alkuajat olivat Kerimäellä voimakasta rakentamista ja kehittymistä. Kohteita on ollut laidasta laitaan. Kunnan varikko rakennettiin pystymetsään, teollisuushalleja nousi, tehtiin päiväkoti Vekkulaa, Touhutupaa ja liikuntahalliakin.
– Mieleen on jäänyt myös Kalastajatilan rakentaminen, kun vanha Ollilan tilan päärakennus siirrettiin Hevossalosta kirkkorantaan.
Kalastukseen liittyy toinenkin kehityskulku, jossa Hanikka oli osallisena. Kerimäellä lähdettiin rakentamaan ammattikalastuksen kylmäketjua nollasta pienillä jäähileasemilla. Nyt teollisuusalueella toimii nykyaikainen kalatalo.
Viime vuosina mies on saanut seurata teknisen toimen resurssien kapenemista talouden tiukentuessa.

Koulumaailma on tullut tutuksi, kun sisäilmaongelmien noustessa esiin kohteita ilmaantui sieltä ja täältä. Koulukeskusta korjattiin pitkälti toistakymmentä vuotta vaiheittain.
– Vähän vaikea arvioida sisäilmaongelmien syitä, vaikutuksia ja ratkaisemista. Pääsyy on yleensä kosteudessa ja ilmanvaihdossa.
Hanikan mukaan rakennuksen kunnossa pysymisen kannalta ykkösasioita ovat ehjä vesikatto ja kunnon perustukset salaojineen.
– Jos nämä ovat kunnossa, muuta pystyy aina korjaamaan ja huoltamaan. Riittävä ennakointi ja kiinteistöjen huoltaminen on tärkeää.
Koulumaailman muistoihin lukeutuvat lukuisat lakkautettujen kyläkoulujen tyhjentämiset. Tunteikas tilanne oli kotikylän, Kumpurannan vanhan koulun palo.
– Teknisen lautakunnan kiinteistökierros oli sovittu alkavaksi maanantaina Kumpurannan koululta. Lauantaina koulu paloi ja maanantaina tarkastettiinkin sitten raunioita.

Pekka Hanikka sanoo joutuneensa kunnan mestarina olemaan mukana lähes joka paikassa, lähtien erilaisten tapahtumien käytännön järjestelyistä.
– Nyt on pieni huoli siitä, miten paikallisten tapahtumien järjestelyt saadaan sujumaan. Vapaaehtoinen talkootyö tulee varmasti korostumaan, mutta ei se ole välttämättä huonokaan asia, sanoo itsekin lionsjärjestön kautta vapaaehtoistyötä paljon tehnyt Hanikka.
Vapaaehtoistoiminta, kalastus ja lastenlasten harrastukset ovat Hanikan tulevissa elämänkuvioissa vahvasti esillä.
– Omia, siirtyneitä remonttejakin pitäisi tehdä, sanoo tuleva eläkeläinen ja kiittelee kaikkia, joiden kanssa on tehnyt yhteistyötä vuosikymmenten aikana. Erityismaininnan saavat hyvät urakoijat ja työntekijät.
– Ilman heitä ei hankkeita olisi saatu toteutettua.

Uusi mestari Vesa Kuutti ei jää vaille työmaita

Pekka Hanikkaa seuraa rakennusmestarin tehtävässä niin ikään Kerimäeltä lähtöisin oleva Vesa Kuutti, joka aloitti työt lokakuun alussa.
Kuutilla on yli kahdenkymmenen vuoden kokemus rakennusalalta, lähinnä rakennusteollisuuden puolelta.
– Opiskelin vähän lisää varttuneemmalla iällä ja valmistuin rakennusmestariksi vuonna 2018, kertoo mies ja sanoo astuvansa isoihin saappaisiin Hanikan jäljiltä.
Tekemistä jää seuraajallekin. Kerimäellä terveyskeskuksen remontti odottaa jatkorahoitusta. Odotuslistalla ovat vielä kuntosalin muutostyöt entisestä allasosastosta, pääsisäänkäynnin liukuovet ja piha-alueiden kunnostus.
Hanikka harmittelee kuntalaisten puolesta, että Savonlinnan uimahallin remontti toi yllätyksiä haitta-aineiden poistoineen. Uimaan pääsy siirtyy ensi vuoden alkupuolelle ja sitä odottaa mies itsekin.
– Katupuolen töistä jätin työkavereille haasteen, että Kerimäen Koulukeskuksen ympärillä olevat, pitkään suunnitellut tiet ja jalkakäytävät rakennettaisiin suunnitelmien mukaisesti. Pienten lasten ja aikuistenkaan turvallisuus ei saa unohtua.

Viikon kysymys

Osallistutko Kauneimmat joululaulut -tapahtumiin?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...