0

Oppilaaksi oton uudelleen järjestely turvaisi Kesälahden yläkoulun pitkälle tulevaan

Kesälahden yläkoulun tulevaisuudesta käytiin tiistai-iltana asiapitoista keskustelua koululaisten vanhempien, koulun henkilökunnan, sivistyslautakunnan valtuutettujen ja sivistystoimen edustajien kesken.
Voimassa olevien päätösten mukaan Kesälahden yläkoulun säilyminen on taattu ainakin käynnissä olevan valtuustokauden loppuun saakka ja sitä eteenkin päin – ainakin mikäli oppilasmäärä pysyy vähintään 45 oppilaassa.
Kerrotun mukaan henki on tällä hetkellä kaupungin johtoa myöten se, että yläkoulu halutaan Kesälahdella saada säilymään. Sillä nähdään olevan painavia vaikutuksia alueen elinvoimaan ja elinkeinoelämänkin tarpeisiin. Tilaisuudessa muistutettiin, että koulu olennainen peruspalvelu ja vetovoima tekijä uusien työntekijöiden rekrytoinnissa.
Keskustelutilaisuudessa muistutettiin myös, että koulu keskeisin kohtaamisten ja toiminnan paikka pitäjällä. Lisäksi yläkoulun toiminnan loppuminen tarkoittaisi kohtuuttomiksi venyviä koulumatkoja monille Kesälahden yläkoulun oppilaille.

Tuire Pervilä avasi tilaisuuden ja muistutti koulun merkityksestä alueelle. Se on olennainen vetovoimatekijä ja peruspalvelu.

Esille on kuitenkin tuotu viime aikoina myös kaupungin kokonaiskuvaa. Tämän vuoden ohjelmassa Kiteellä on ollut koko kouluverkkoa koskevan selvityksen tekeminen ja kokonaisratkaisujen hahmottaminen. Tällä hetkellä Kitee on perusopetuksen järjestämiskuluissa maakunnan kärjessä.
Sivistysjohtaja Pekka Hirvonen kertasi tiistaina, että perusopetuksen kulut ovat Kiteellä nyt vuositasolla reilut 10 miljoonaa euroa. Oppilaskohtainen vuosikulu on pitkälti toistakymmentä tuhatta euroa, kun yleisesti keskiarvo on noin 7 500 euroa vuodessa.
Pitkien välimatkojen vuoksi kuljetukset muodostavat noin 1,4 miljoonan vuosittaisen kuluerän. Rakennusten ylläpitoon menee yli 700 000 euroa ja henkilöstöön 5,6 miljoonaa.
– Jos kehitys pysyy nykyisellään, niin perusopetuksessa olevien oppilaiden määrä tippuu nykyisestä 792 oppilaasta noin sadalla vuoteen 2025 mennessä. Se on tietty paljolti arvovalinta kysymys miten korkealle poliitikot antavat kulujen kasvaa, opetuksen lisäksi kouluilla paljon muutakin arvoa, Hirvonen sanoi.

Sivistysjohtaja Pekka Hirvonen kertoi, että Kiteellä koulutoimen kulut ovat maakunnan kärkiluokkaa. Koska väkimäärä on vähenemässä koko kaupungin alueella, on ryhdytty tekemään kouluverkkoa koskevaa kokonaisselvitystä.

Potentiaalisimpana pidetty vaihtoehto Kesälahden yläkoulun tulevaisuuden turvaamiseksi olisi oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttaminen. Sivistysjohtaja otti ajatuksen esiin jo kevään kumppanuuspöydässä ja sen tiimoilta on sittemmin virinnyt kuntalaiskeskustelua.
Tässä mallissa Kesälahden koulun oppilaaksiottoalue laajenisi niin sanotun vesistöjaon mukaan suurinpiirtein Syrjäsalmen ja Puhoksen tasolle.
Käytännössä se tarkoittaisi, että koulutoiminta mitä todennäköisimmin loppuisi Puhoksella kokonaan. Oppilaat siirtyisivät opiskelemaan Kesälahdelle ja Kiteelle.
Sivistysjohtajan mukaan oppilaat mahtuisivat hyvin olemassa oleviin kouluihin ja ryhmiin mukaan, mikäli tämä ajatus toteutuisi.

Lukujen valossa malli loisi vankan pohjan Kesälahden yläkoululle useiden vuosien päähän.
Jos nykymallilla jatkettaisiin, tulisi 45 oppilaan ”turvaraja” vastaan jo syksyllä 2022. Tuolloin oppilaita olisi ennusteen mukaan Kesälahden yläkoulussa 36. Vuonna 2023 oppilaita olisi 34, vuonna 2024 33 ja vuonna 2025 vain 30.
Jos oppilaaksiottoalue laajenisi, niin oppilaita olisi Kesälahden yläkoulussa vuonna 2021 59; vielä vuonna 2026 oppilaita olisi 40.

Haasteen malliin tuo se, että Puhoksella ajatus on arvatenkin herättänyt kritiikkiä. Koulun tulevaisuuden suhteen on sielläkin pidetty hiljattain keskustelutilaisuus ja aktivoiduttu toimimaan.
Puhoksen koulun suhteen tilanne on sikäli erilainen, että oppilasmäärä on pysynyt tasaisena, eikä se ole ennusteidenkaan mukaan juuri laskemassa – siihen nähden lakkauttaminen on vaikeammin perusteltavissa. Toisaalta kysymyksiä liittyy esimerkiksi Puhoksen koulurakennuksen kuntoon ja mahdollisiin remontteihin.
Ajatusta on pyöritelty myös siitä, että oppilaaksiottoalueen rajaa muutettaisiin vain yläkoululaisten osalta. Siinä tapauksessa kaupungille jäisi kuitenkin yhä kiinteistö ylläpidettäväksi.
Sivistysjohtaja totesi, ettei ota asiaan vielä yksioikoista kantaa. Hirvonen summasi tiistaina, että nyt kuunnellaan kuntalaisia ja odotellaan erinäisten selvitysten valmistumisia – ratkaisukin on joka tapauksessa valtuutettujen käsissä.
Samoilla linjoilla oli sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Mervi Holopainen (sd.). Hän totesi, että ennen kannanottoa odotellaan kaikkien selvitysten valmistumiset.
Tiistaisten tietojen mukaan asia olisi nousemassa tarkemmin käsittelyyn ensi keväänä.

Rehtori Ville Vihla kertoi, että yhteistyötä Kiteen koulujen kesken tehdään yhä enemmän ja enemmän.

Keskustelutilaisuudessa tuotiin sivistysjohtajan, sekä usean paikalla olleen henkilön toimesta esiin sitä, että asiasta keskusteltaessa olisi tärkeää pitäytyä asialinjalla ja pyrkiä rakentavaan yhteistyöhön.
Esimerkiksi sivistyslautakuntaan kuuluva Jarkko Lampinen (ps.) huomautti, että useimmiten kouluasioihin suhtaudutaan varsinkin aluksi tunteella. Matti Kosonen (sd.) puolestaan muistutti, että harvemmin ovat koulujen lakkautukset tyytyväisyyttä kuntalaisissa herättäneet.
Raimo Oksman totesi, että oppilaaksiottoalueiden rajoja on aikojen saatossa muuteltu ennenkin – se vaatii vain tahtotilaa ja päätöksentekokykyä päättäjiltä. Oksman toi esiin myös sen mahdollisuuden, että neuvoteltaisiin lisää oppilaita naapurikuntien puolelta kouluihin.
Pekka Hirvonen piti erityisen tärkeänä sitä, ettei lapsia vedettäisi koulukeskusteluun asiattomalla tavalla mukaan. Hirvonen totesi, että valitettavan paljon on aiemmissa tapauksissa esimerkiksi kuultu pelotteluita isosta koulusta, ynnä muilla tavoin tehty lapsista ”pelinappuloita”.
Markus Nousiainen toivoi, että elinkeinopolitiikka tuotaisiin koulukeskusteluihin painavammin mukaan ja ratkaisujen teossa huomioitaisiin laaja-alaisesti koulujen vaikutukset elinvoimaan. Nousiainen puhui tilaisuudessa myös työperäisen maahanmuuton mahdollisuuksista ja totesi, että siinä voisi aidosti olla apua syrjäisempien seutujen elinvoimaisena pitämiseen.

Koulujen keskinäinen yhteistyö kiinnosti keskustelutilaisuudessa myös. Kesälahden koulun rehtorina tänä vuonna aloittanut Ville Vihla kertoi, että yhteistyötä on jo: kouluilla on esimerksi opettajia. Yhteistyö koko Kiteen kouluissa on muutoinkin tiivistymässä entisestään.
– Käytäntöjä ja linjauksia on yhtenäistetty ja yhtenäistetään entisestään, mikä on hyväkin asia. Esimerkiksi oppilashuollon osalta on uusia yhteisiä toimintatapoja, Vihla sanoi.
Resurssien käyttöön ja koulutoimintaan liittyen Vihla piti tärkeänä, että laadukasta on opetusta pystytään tarjoamaan jatkossakin. Vihla uskoi, että hyvä kantaa hedelmää ja laadukkaasti tehty työ houkuttaa aikanaan myös paluumuuttajia alueelle.
Paula Tolvanen (sd.) kannusti Kesälahden ja Puhoksen kouluja yhä tiiviimpään yhteistyöhön. Tolvasen johtoajatuksena oli, että positiivisen vuorovaikutuksen kautta toimijat tulisivat tutummiksi ja uusien ratkaisujen hyvät puolet, kuten Kesälahden harrastusmahdollisuudet, voisivat avautua paremmin.
Yleisesti ottaen tilaisuudessa nähtiin hyvänä, että keskustelu kouluratkaisusta on nyt jo käynnissä. Kaupungin talous kunnossa ja ratkaisuja pystytään pohtimaan ilman kiireistä pakkoa.

Jarkko Lampinen (ps.) totesi, että monesti kouluasioihin suhtaudutaan hyvin tunnepitoisesti. Lampinen näki hyväksi sen, että keskustelu aiheesta on saatu käyntiin jo nyt. Näin ollen vanhemmat pystyvät kypsyttelemään ja pohtimaan kokonaisuuden kannalta.

Viikon kysymys

Osallistutko Kauneimmat joululaulut -tapahtumiin?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...