0

Vallan kahvassa

Syksy on kotimaisten elintarvikkeiden sesonkiaikaa. Pakkaset pursuilevat marjoja ja kasvimaan antimet on vasta nostettu. Säilöjillä on talveksi perunaa, juureksia, mehuja ja hilloja.
Kaikki eivät tosin satokautta huomaa, sillä erikoistumiseen perustuvissa kehittyneissä talouksissa kauppa tarjoaa tuoreita kasviksia ympäri vuoden. Suurella osalla väestöä ei ole mahdollisuutta eikä tarvettakaan huolehtia syksyllä talven antimista. Mansikkaa saa kaupasta talvella ja tomaattia keväällä, eikä sitä kukaan ihmettele.
Tuoreiden kasvisten saatavuuteen ympäri vuoden on jo totuttu. Kiitos maailmankaupan ja kehittyneiden kasvihuonekasvatusmenetelmien.
Tottuminen ja hyväksyminen ei tässä tapauksessa tosin ole välttämättä hyve. Kaupan ruokahyllyjen edessä olisi syytä pysähtyä miettimään, minkälaisia vaikutuksia omilla ostopäätöksillä lopulta on. Pienillä päätöksillä on iso vaikutus silloin kun jokaisen kuluttajan pienet päätökset summataan yhteen.
Suosimmeko ruuan tuontia vai kotimaista tuotantoa? Tiedämmekö ulkomaisten tuotteiden tuotantomenetelmistä riittävästi ja kiinnostaako se edes? Onko kotimaan tuotanto kaikissa tapauksissa ympäristö- ja ilmastoystävällisintä, jos tuotanto edellyttää vaikkapa kasvihuoneen lämmittämistä talvipakkasilla? Tai ovatko kotoisten metsämarjojen poimijoiden työolot olleet asianmukaiset?
Ruuan tuotannossa mikään ei ole itsestäänselvää, ei edes kotimaisen tuotannon eettisyys, joka pitää uskaltaa myös kyseenalaistaa.
Ruoka ja sen tuotanto on yhteiskunnan keskeisimpiä toimialoja, jolla on valtaisa vaikutus sekä mikro- että makrotasolla tarkasteltuna. Tuotannon ja kaupan on mahdollista joko parantaa maailmaa tai pilata sekä ympäristö että ihmisten elämän laatu.
Toivottavasti jokainen ruokakaupan asiakas muistaa olevansa vallan kahvassa juuri siinä paikassa ja sillä hetkellä.
Merja Kuuramaa

Viikon kysymys

Nautitko kaamoksen pimeydestä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...