0

Vastuullisuudesta muistettava viestiä – sertifioinnit, voiton tavoittelu, sekä julkisen sektorin rooli puhuttivat Syysmiitingissä.

Lustossa lauantaina pidetyn Harjun Syysmiitingin keskusteluiden perusteella voi todeta, että suomalaisissa yrityksissä toimitaan vastuullisesti, mutta parantaa vielä voidaan ja erityisesti vastuullisesta toiminnasta viestimiseen on vara panostaa enemmänkin.
Vastuullisuuden käsitteestä Syysmiitingissä jaettiin melko yhtäläinen näkemys: todettiin muun muassa, että kun asiat hoidetaan vähintään lain vaatimalla tavalla ja tehdään sitäkin enemmän, ollaan vastuullisen toiminnan ytimessä.
– Pääsääntöisesti elinkeinoelämässä ollaan Suomessa vastuullisia. Pitäisi kuitenkin vaan rohkeasti muistaa puhua teoista ja toisaalta haasteista joita vastuullisuuteen liittyy, alusti yritysvastuullisuuteen liittyvää tuoretta kirjaa kirjoittamassa ollut Merja Pentikäinen.

Kauppalehden Oma yritys -toimituksen uutispäällikkö Janne Pöystin vetämään paneelikeskusteluun osallistuivat Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen, MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola, Punkaharjun Kuljetus Muhonen Oy:n Laura Muhonen, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, Clean Plastic Finland Oy:n toimitusjohtaja Mika Tuomisaari sekä Juvan Bioson Oy:n Heikki Teittinen.
Yksi keskustelua herättänyt ja kritiikkiäkin poikinut aihe olivat sertifikaatit.
Toisaalta niiden todettiin olevan yksinkertainen ja selkeä tapa viestiä asiakkaille omasta toiminnasta. Varsinkin jos käytössä oleva sertifikaatti on laajalti tunnettu ja luotettava.
Haasteena nähtiin se, että sertifikaatteja on useita ja esimerkiksi kaupoilla on omia sertifikaatti-järjestelmiään.

Merja Pentikäinen ja Hanna Liappis alustivat keskustelua. Pentikäinen ja Liappis ovat Anne Vanhalan kanssa kirjoittaneet Menesty yritysvastuulla – Käsikirja kokonaisuuteen -kirjan. Keskusteluun osallistui aktiivisesti myös Lossiranta Lodgen Christine Lund.Lossiranta Lodge on ensimmäinen Green Key -hotelli Itä-Suomessa ja Saimaan alueella.

Mika Kuismanen totesi, että sertifikaattien runsaus voi aiheuttaa sen, etteivät kuluttajat enää ota merkkejä tosissaan.
Heikki Teittinen ei pitänyt kauppojen omia sertifikaatteja uskottavina.
Pentti Mäkinen muistutti, että sertifioinneissa olennaista on se, kuka arvioi, hyväksyy, valvoo ja maksaa toiminnan – sekä se mitä seuraa jos niiden mukaan ei toimita.
– Riippumattomuus luo luottamuksen, Mäkinen totesi.
Marko Mäki-Ahola nosti esiin, että kilpailevia sertifikaatteja on esimerkiksi metsäalalla.
Osa Suomen yksityismetsistä on sertifioitu PEFC-järjestelmän kautta, mutta markkinoilla toimii myös kilpaileva FSC-sertifiointijärjestelmä.
– Voi syntyä tilanne, että vaikka toimit kuinka vastuullisesti, niin onko koskaan tarpeeksi.
Laura Muhonen totesi, että osa isoista yrityksistä on vastuullisia, mutta osa ei. Muhonen kritisoi esimerkiksi suurten vaateketjujen toimintatapoja.
– Yleensä näiden ketjujen tuotteet ovat niin huonolaatuisia, ettei vaatteista saada edes kuituja talteen. Kierrätyslaatikko laatikko nurkassa ei ole vastuullisuutta, mutta saahan sillä asiakkaalle helposti hyvän mielen, Muhonen sanoi.

Panelistit ruotivat myös sitä, voivatko voiton tavoittelu ja vastuullisuus kulkea käsi kädessä.
Niiden välillä on tärkeä yhteys: esimerkiksi säästeliäs energian käyttö näkyy yritykselle suoraan myös taloudellisesti.
Tuottavan toiminnan todettiin olevan myös yrityksen olemassa olon edellytys ja siten myös vastuullisuuden ehtona.
Sitäkin tuotiin esiin, että vastuullinen toiminta voi vaatia taloudellista panostusta.
– Vastuullinen toiminta ei tarkoita, etteikö voittoa voisi tehdä. Eri kysymys on se, lasketaanko tappioksi tulematta jäänyt raha, joita yritykset voivat vastuuttomammin toimien mahdollisesti saada. Siinä on varmasti puntarointia, Mika Tuomisaari sanoi.
Tosielämän esimerkin aiheeseen toi punkaharjulainen yrittäjä, Esmarin Compositesin Esa Tynkkynen.
– Kyllähän se vastuullisuus maksaa, mutta omasta kokemuksesta voi todeta, että se luo myös mahdollisuutta uuteen bisnekseen, Tynkkynen totesi.

Panelistit Mika Kuismanen, Marko Mäki-Hakola ja Laura Muhonen.

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Torikka (kesk.) nosti esiin julkisen vallan mahdollisuudet vaikuttaa yritysten vastuullisuuteen.
Julkinen sektori voi ohjata ja kannustaa vastuullisuuteen esimerkiksi hankintatoimen kilpailutuksien ehdoilla.
Osa panelisteista piti tärkeänä, ettei hinta olisi näissä ainoa ratkaiseva tekijä.
Kehittämisen varaa julkisen sektorin toiminnassa nähtiin.
– Täytyy aidosti kysyä, onko hallinnossa säädöksiä, jotka ehkä ohjaavat yrityksiä toimimaan vähemmän vastuullisesti. Esimerkiksi verojärjestelmässä näen monia ongelmia, Kuismanen sanoi.
Yhtenä korjaamisen paikkana mainittiin kuljetuksiin liittyvä normisto: esimerkiksi se, ettei koulutaksilla voidaan kuljettaa vain koululaisia.
– Osittain kyse on siitäkin, että on kyvyttömyyttä uudistaa käytäntöjä, Marko Mäki-Hakola sanoi.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Aloitatko syksyn tullen uuden harrastuksen?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...