0

Muikunpäivästä tuhdisti tietoa – tarjolla muikkuateria ja usieta luentoja

Puruveden Muikunpäivä vietettiin lauantaina koleassa säässä, mutta tärkeiden asioiden äärellä. Tänä vuonna tapahtuman vetovastuussa toimi Puruveden Kala-Harrit, jotka olivat muotoilleet tapahtumalle tiiviin, mutta erinomaisen asiapitoisen ohjelman. Käsittelyssä oli sekä Puruvesi ja sen laatu, että sisävesikalastus monesta näkökulmasta tarkasteltuna.

Puruveden kalatalousalueen puheenjohtaja Tarmo Kosonen esitteli tämän vuoden alussa toimintansa aloittanutta Puruveden kalatalousaluetta ja sen tehtäviä. Puheenjohtaja toivoi aktiivisuutta osakaskunnilta esimerkiksi käyttö- ja hoitosuunnitelman laadintaan.
– Käyttö- ja hoitosuunnitelma sanelee, miten kalavesiä hoidetaan. Suunnitelman kirjaukset lähtevät osakaskunnista, Kosonen sanoi.
Huolta aiheuttaa myös kalatalousalueen toiminnan rahoitus, jota on viime aikoina nakerrettu monesta suunnasta. Rahoitukseen loven tekee esimerkiksi yleisvesien pyydyslupatulojen siirtyminen Metsähallitukselle. Toisaalta nuoret ja vanhin ikäluokka on vapautettu pyydyslupamaksuista, joten näiltäkään ei kerry kalatalousalueelle varoja.

Kosonen puhui voimakkaasti osakaskuntien yhdistämisen puolesta. Kalatalousalue koostuu lukuisasta määrästä pieniä osakaskuntia, joista suuri osa elää hiljaiseloa ilman minkäänlaista toimintaa. Osakaskuntien yhdistämisellä on saavutettavissa paljon etuja, erityisesti jos aikaisemmin järjestäytymättömät ja pienet osakaskunnat saadaan suunnitelmallisen toiminnan piiriin.
– Osakkaiden kalastusoikeus laajenee koko yhdistettävälle alueelle ja kalaveden käytön ja hoidon suunnittelu helpottuu. Osakaskuntien hallinto kevenee ja syntyy vahvempia yksiköitä, jolloin esimerkiksi kokous- ja tiedottamiskulut pienenevät.
Osakaskuntien yhdistämis -hankkeissa apuna toimivat sekä kalatalousalue että Kalatalouskeskus.

Ennakolta arvioitiin norpan aiheuttavan keskustelua Puruveden Muikunpäivässä, mutta yleisön joukosta ei keskustelua herunut. Ainoan norppa-aiheisen puheenvuoron käytti Enanniemen osakaskuntaa edustanut kaupallista kalastusta harjoittava Arto Pekonen, joka teki selkoa, minkälaisia toimenpiteitä norpan läsnäolo osakaskunnille merkitsee.
Osakaskunta saa korvausta menetetyistä kalastusmahdollisuuksista, mutta Puruveden palautuminen norppavedeksi aiheuttaa paljon myös tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä.
– Tuleeko jatkossa ajallisia, alueellisia rajoituksia tai mahdollisesti totaalinen verkkokalastuskielto, Pekonen kysyi.
Osakaskuntien toimijoita mietityttää luonnollisesti myös kalanistuttamisen kannattavuus ja mielekkyys tulevaisuudessa.
Kaupallisen kalastuksen mahdollisuus Puruvedellä ei myöskään ole kiveen hakattu oikeus, vaikka sisävesikalan käytön laajeneminen toivottavaa onkin.
– Toivottavasti verkoillakin voisi jatkossa kalastaa, Pekonen sanoi.

Koleasta säästä huolimatta Puruveden Muikunpäivään osallistui kohtuullinen määrä yleisöä.

 

Järvikalan ravintohyödyt haittoja suuremmat

Sosterin alueen järvikalan sisältämät vierasaineet eivät todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, joten alueella kannattaa syödä oman alueen järvikalaa eri kalalajeja vaihdellen vähintään kahdesti viikossa yleisten ravitsemussuositusten mukaisesti.
– Alueellisiin rajoituksiin ei ole aihetta, totesi Sosterin terveystarkastaja Ulla-Maija Kostiainen Puruveden Muikunpäivässä Kerimäellä.
Sosterin terveystarkastajana työskentelevä filosofian maisteri esitteli tapahtumassa Itä-Suomen yliopistoon tekemänsä ympäristötieteen alan pro gradu -tutkimuksensa tuloksia. Tutkielmassaan Kostiainen selvitti järvikalojen vierasainepitoisuuksia Sosterin alueella. Pitoisuuksien perusteella Kostiainen myös arvioi, tarvitaanko järvikalan syönnille mahdollisesti alueellisia suosituksia.
Vastaus on, että järvikalan suhteen alueella voidaan toimia yleisten kalansyöntisuositusten mukaisesti ilman erillisohjeita.
Yli 90 prosenttia kuluttajista syö kalaa ja arvostaa kotimaista kalaa, mutta tästä huolimatta kotimaisen kalan kulutus on viime vuosina vähentynyt. Kehitys on epäedullinen muun muassa aluetalouden ja sisävesikalastuksen tulevaisuuden kannalta katsottuna.

Tutkielmassa tutkittavina kalalajeina olivat yleisimmät petokalat: ahven, hauki ja kuha. Näistä lajeista tutkittiin niiden elohopea-, lyijy-, kadmium- ja cesium-137 -pitoisuudet.
Näytteitä oli yhteensä 37 kappaletta 12:sta järvestä, joissa tiedetään olevan paljon ammatti- ja virkistyskalastusta. Tutkittavat kalat oli pyydetty Haukivedeltä, Hirvasjärveltä, Jukajärveltä, Kuhajärveltä, Kulkemuksesta, Kyrsyänjärvestä, Pihlajavedeltä, Puruvedeltä, Salajärveltä, Sortavalanjärveltä, Tetrijärveltä ja Ylä-Enonvedeltä.
Näytteet painottuivat haukiin, joita oli yhteensä 37 kappaletta. Lisäksi näytekaloissa oli viisi ahventa ja neljä kuhaa.

Tutkimukseen pyydystettyjen kalojen kohdalla lainsäädännölliset enimmäismäärät ylittyivät kahdessa tapauksessa; elohopean enimmäismäärät ylittyivät Sortavalanjärvestä ja Haukivedestä pyydystetyistä hauista.
– Haukien pitoisuudet olivat pääsääntöisesti korkeampia, mutta ahventen ja kuhien elohopeapitoisuudet lainsäädännölliseen enimmäismäärään verraten pieniä.
Lyijyn ja kadmiumin osalta pitoisuudet olivat pieniä koko aineistossa, eikä cesium 137 -pitoisuus myöskään ylittänyt raja-arvoja yhdessäkään näytteessä.

Johtopäätöksenä tutkielmassa päädytään siihen, että alueen kalojen sisältämät vierasaineet eivät todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, vaan kalaa voi syödä pari kertaa viikossa ilman huolta terveyshaitoista.
– Altistuminen vierasaineille jää vähäiseksi ja terveelliset ravintoaineet tulevat hyödynnetyksi, Kostiainen sanoo.

 

Puruveden Kala-Harrien Juhani Haikka ja Pertti Mustonen paistoivat muikut makoisiksi.

Viikon kysymys

Osallistutko Kauneimmat joululaulut -tapahtumiin?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...