0

Veijo Saloheimon kirjan ”Kesälahti vanhan Venäjän ja Ruotsin vallan aikana” julkaisua juhlitaan Kesälahti-Seuran kesäjuhlassa.

Mistä kesälahtelainen on kotoisin? Entä millaisilta näyttävät Kesälahden muinaiset vuosisadat?
Professori Veijo Saloheimon uusi kirja ”Kesälahti vanhan Venäjän ja Ruotsin vallan aikana” valottaa Kesälahden talojen ja kylien asuttamista sekä tuo esille 1600- ja 1700-luvuilla eläneet ihmiset heidän omilla nimillään. Sukunimissä vilahtelevat nykyiset kesälahtelaiset nimet, kuten Hirvonen, Ketolainen, Makkonen, Pöllänen ja monet muut.
Kesälahti joutui olemaan satoja vuosia jatkuvien sotatoimien ja rajankäynnin kohteena kahden valtion välissä. Rajojen muutokset vaikuttivat ihmisten elämään sekä kaupankäyntiin, joka suuntautui vuoroin itään ja länteen. Esivallan vaihtuminen vaikuttivat myös väestön muuttoihin varsinkin Ruotsin vallan aikana. Hallitsijasta riippumatta aluetta rasittivat sääolojen lisäksi korkea verotus ja muut rajan kirot.
”Vuosituhantisen elämän merkit näkyvät Kesälahden maisemassa ja maastossa, paikannimissä ja asiakirjoissa kertomassa ihmisen sitkeydestä, taidoista ja elämänuskosta. Tässä on perintöä nykyisellekin pitäjän asukkaalle”, kirjoittaa Saloheimo kirjan loppusanoissa.
Kirja on Kesälahti-Seuran kustantama ja se julkaistaan Kesälahti-Seuran perinteisessä kesäjuhlassa sunnuntaina 21.7.2019 klo 12. Kesälahden museoalueella, Kirkkotie 9. Juhlapuhujana on professori Veijo Saloheimo.
Kirjan kustantamista on tukenut Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö. Kirjasta tullaan julkaisemaan myös e-kirja osoitteessa www.kesalahti.net.

Viikon kysymys

Nautitko kaamoksen pimeydestä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...