0

Antti Erämaa: kymmenen vuoden takainen kuntaliitos Savonlinnan ja Savonrannan välillä osui oikeaan aikaan

– Kuntaliitos Savonrannan ja Savonlinnan välillä oli oikea ratkaisu oikeaan aikaan. Myöhemmin valtion avustukset olisivat olleet pienemmät, toteaa Antti Erämaa.
Savonrannan viimeiseksi kunnanjohtajaksi jäänyt, sitten Savonlinnan kansliapäälliköksi siirtynyt ja siitä virasta eläkkeelle päässyt Erämaa otti kuntaliitokseen kantaa hiljattain Savonranta-päivän juhlapuheessaan. Päivän teemana oli kuntaliitos, koska siitä tuli kuluneeksi kymmenen vuotta.
Savonranta ehti olla itsenäinen kunta 141 vuotta. Sitä ennen pitäjä kuului aikakaudesta riippuen Kerimäkeen, Sääminkiin, Juvaan, jopa Savilahteen Novgorodin suurruhtinaskunnan aikana.
– Herroja on meillä riittänyt, tiivisti Erämaa.
Savonrannalla oli 1950-luvun puolivälissä vielä 3700 asukasta, mutta kymmenen vuotta sitten enää vajaat 1200.
– Vanhusten määrä lisääntyi ja valtiolta tuli lisää tehtäviä, mitkä koettelivat kunnan taloutta. Jonkun aikaa olisi pärjätty, jos olisi ajettu palveluja alas ja myyty omaisuutta. Isomman kaupungin kyljessä se olisi saattanut toimia, mutta pelättii väestön joukkopakoa jos niin olisi tehty.

Kun Kerimäki ja Punkaharju tuolloin tyrmäsivät neljän kunnan isomman liitoksen, alkoi selvittely Savonrannan ja Savonlinnan yhdistämisestä. Ongelmana oli yhteisen maarajan puuttuminen.
– Kysyttiin Kerimäeltä maayhteyttä Makkolan kautta, mutta sieltä tuli jyrkkä ei. Enonkoski sitä vastoin oli valmis luovuttamaan kapean käytävän, mutta valtion viranomaisille tämä ”rotanhäntä” ei aluksi käynyt.
Koska liitokseen kuitenkin oli kova halu, maan hallitus valitsi pienemmän riesan tien ja hyväksyi liitoksen.
– Sinä tuli muhkeat kuuden miljoonan euron myötäjäisetkin. Kehittämissäätiön perustaminen hieman häiritsi neuvotteluja, mutta omaisuuden lisäksi säätiölle siirrettiin myös velkoja, joten nettotulos oli kohtuullinen.

Sopimusehdot täyttyivät Antti Erämaan mukaan kohtuullisesti, joskin investointiohjelman toteutui hieman myöhässä. Toisaalta kaupunki investoi Darekonin halliin tavalla, johon Savonranta ei olisi pystynyt.
Lähidemokratian toteutuksessa aluejohtokunnat vaihtuivat kumppanuuspöytiin. Erämaan mielestä niiden toimivuus pitäisi selvittää kun valtuustokausi on lopuillaan.
Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijat tutkivat palvelujen tilannetta kolme vuotta liitoksen jälkeen. Palvelujen todettiin silloin säilyneen hyvin paitsi lääkärien osalta.
– Palvelujen tilanteen voisi selvittää nyt uudelleen.

 

Järjestöjen yhteistyöelin edunvalvojaksi?

Antti Erämaa toivoi, että kaupunki voisi säilyttää Savonrannalla ainakin terveys- sosiaali- ja sivistystoimen palvelut.
– Jos ne häviävät, sitten porukka alkaa kadota. Kyyti on kylmää, jos yrityksiin ei riitä enää työntekijöitä. Palveluita voi kyllä sopeuttaa usein eri tavoin.
Savonrannan vahvuudeksi entinen kunnanjohtaja nosti järjestöjen määrän ja yhteistyön, jolla voi saavuttaa suuriakin asioita. Hän toivoi pysyvämpää ja vahvempaa edunvalvontaa.
– Kehittämissäätiö ja järjestöt voisivat perustaa yhteistyöelimen, joka valvoisi savonrantalaisten etuja ja esittäisi mielipiteitä, joilla olisi näin enemmän kaikupohjaa. Toimielimen puheenjohtaja olisi eräänlainen kyläpäällikkö, joka pitäisi pyörät pyörimässä ja antaisi toiminnalle kasvot.
Metsien ja järviluonnon hyödyntämistä voisi Savonrannalla kehittää tehokkaammin yhdessä paikallisten toimijoiden ja kaupungin elinkeinotoimen kesken.

Savonranta-päivässä oli huomioitu myös lomalaiset ja lapset. Sisko Brigatilta kasvomaalausta ottamassa helsinkiläinen Helmi Marjamaa.

Savonranta-päivän ohjelma oli runsas ja väkeä kävi arvioiden mukaan yli kolmesataa. Erityisen suosittuja olivat yrittäjien tarjoamat paistetut muikut, joille riitti jonoa neljättä tuntia.
Aamun huopauskisaan osallistui kolme paria, joista voiton veivät Otto Makkonen ja Sepe Tallqvist. Allan ja Kimmo Ruotsalainen huopasivat toiseksi. Sekasarjan ainoa joukkue Otto Makkonen – Katri Ihalainen oli aikojen perusteella kolmas.
Huutokaupalla myytiin Savonrannan vaakuna, yksi raanu sekä viiri, jotka tuottivat yhteensä 140 euroa.
Illalla saatiin kulttuuriannos Viking Cafen kirjallisuusillassa, missä keskustelemassa oli Ruusintorpan kesäkirjailijoita. Vilkkaassa keskustelussa puitiin muun muassa kirjallisuuden yhteiskunnallista merkitystä ja vaikuttavuutta.
Päivään kuului vielä kirkkokonsertti. Vierasvenesatamassa musisoinnista huolehti Laulava Sydän -yhtye, mutta myös paikallista laulantaa ja lausuntaa kuultiin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Muuttaako valoisa aika unirytmiäsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...