0

Järvikala ei saa jäädä jalkoihin

Kerimäellä avattiin sunnuntaina hieno näyttely, joka kertoo Puruveden ja Pihlajaveden vahvan kalastuskulttuurin kehittymisestä. Näyttely kantaa myös huolta kotimaisen järvikalan käytöstä ja saatavuudesta. Sama huoli tunnistetaan ministeriötä ja EU:ta myöten.
Samaan aikaan valtakunnassa kuohuu keskustelu saimaannorpan kuuttien kuolemisesta verkkoihin. Kun neljä kuuttia sattui jäämään verkkoihin parin päivän sisällä, julkisuuskohulle oli ainekset. Ääriliikkeille on tilausta muuallakin kuin politiikassa.
Ei ole ensimmäinen kerta, kun hyvät tavoitteet joutuvat törmäyskurssille varsinkin suojeluasioissa. Hyvässä muistissa ovat ristiriidat vesiensuojelun ja korentojen sekä viitasammakon varjelemisen kesken.
Vaatimukset täydellisestä, ympärivuotisesta verkkokalastuskiellosta Saimaan norppavesille tuntuvat kohtuuttomilta. Niissä unohtuu sisävesikalastuksen merkitys ja mahdollisuudet.
Järvikalan terveellisyys ja kalastamisen ekologinen kestävys on huippuluokkaa. Siksi kotimaisen kalan käyttöä halutaan edistää. Täydellinen verkkokielto rajaisi nämä mahdollisuudet yhdeltä Suomen tärkeimmistä ja rikkaimmista kala-altaista. Katiskapyynnin kalalajivalikoima on varsin rajattu.
Norpansuojelu ja kalastus on pystytty nykyisen suojeluohjelman puitteissa sovittamaan varsin hyvin yhteen niin että norppakanta on vahvistunut ja kalastukseen on jäänyt mahdollisuuksia. Tällä sovittelevan asenteen linjalla kannattaisi jatkaa. Rajoituksissa on varmasti tarkastelun varaa, mutta paras tulos saadaan välttämällä ylilyöntejä.
Vesiensuojelun näkökulmasta samalla pitäisi kehittää ja tukea särkikalojen hyödyntämistä ja tehokkaampaa kalastusta norppaturvallisilla välineillä.

Jari Silvennoinen

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Muuttaako valoisa aika unirytmiäsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...