1

Karvilasta kajahtaa – Puruveden seudun ensimmäinen oluen pienpanimo aloittaa Enonkoskella

Tämä artikkeli on tilaajillemme.

Tilaajana voit lukea kaikkia digitaalisia sisältöjämme rajattomasti.

Kommentteja aiheesta “Karvilasta kajahtaa – Puruveden seudun ensimmäinen oluen pienpanimo aloittaa Enonkoskella

  • 8.7.2019 at 18:30
    Permalink

    Toivotan onnea ja menestystä Karvilan Panimolle. Sarkaa riittää kynnettäväksi.

    Jutussa annetaan ymmärtää, että Karvilasta tullaan lyömän kiilaa suhteellisen harvalukuiselle lageroluiden markkinoille. Siinäpä sitä on haastetta yllin kyllin.

    Suomessa myydystä oluesta 94 prosenttia on lageria. Sen yhteenlaskettu määrä v. 2018 oli 373 miljoonaa litraa. Jokainen päivä, pyhät mukaan lukien, meillä myydään lageria yli miljoona litraa eli 10 kertaa enemmän kuin Karvialan koko suunniteltu vuosituotanto on. Kun päälle lasketaan matkustajatuonti, lagerin osuus vain kasvaa.

    Jutussa mainitaan, että kotimaisten pienpanimoiden oluista vain murto-osa eli 20-30 on lageria. Se ei ihan pidä paikkaansa, kyllä niitä on enemmän.

    Suomessa toimii tällä hetkellä hieman yli 100 pienpanimoa. Niiden yhteenlasketusta tuotannosta kolme suurinta panimoyritystä panee jopa 2/3. Loppu 1/3 jää jaettavaksi noin 100 panimon kesken.

    Nämä kolme isointa pienpanimoa ovat Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Nokian Panimo ja MBH Breweries (Saimaa Brewing ja Malmgårdin Panimo). Jokainen niistä on tunnettu ja palkittu lageroluiden valmistaja. Arvioni mukaan kaikista pienpanimoiden panemista vajaasta 22 miljoonasta litrasta jopa yli puolet on lageria.

    Lageroluiden kategoriaan kuuluu muitakin kuin pelkkä ns. keskiolut, jolla nimellä meillä yleisesti kutsutaan 4,0-4,7 prosenttia vahvoja vaaleita lagereita. Siihen kuuluvat pilsit eli pilsenerit, tummat lagerit, münchenerit, wieniläistyypin oluet, dortmunderit, oktoberfest-oluet, märzenit, pohjahiivaportterit, tummat ja vaaleat bockit, savuoluet, kellerbierit sekä amerikkalaistyyliset lagerit ja pilsit. Ja tyylejä tulee lisää sitä mukaa kun innovatiiviset panijat niitä keksivät.

    Itse asiassa nykyisin pitäisi pohjahiivaoluiden sijaan puhua erilaisissa käymislämpötiloissa valmistetuista oluista, sillä uudet hybridihiivat eivät käyttäydy samalla tavoin kuin perinteiset pohja- ja pintahiivat.

    No, joka tapauksessa Karvilan Panimo joutuu kilpailemaan markkinoista sekä hyllytilastasta kaupoissa ja ravintoloissa – niin ja paremmuudesta – sellaisten pienpanimo-oluiden kuin Laitilan Kukko Pils, Kukko Helles ja Kukko Portteri, Saimaa Berlin Pilsner, Nokian Keisari Luomu, Keisari Pils ja Keisari Dark, Vakka-Suomen Prykmestar Luomu Pils ja Savukataja, Tornion Lapland Lager, Takatalo & Tompurin Kaski Kylmäsavulager, Mallaskosken Crafty Pils, Beer Hunter’sin Mufloni Pilsner, Stallhagenin Baltic Porter sekä Suomenlinnan Höpken Pils kanssa. Puhumattakaan panimoravintoloiden lagereista, kuten Bryggeri Pils ja Helles Vollbier sekä Plevnan Tähti ja Vaalea Pils.

    Puruvesi-lehden lukijana odotan innolla, että pääsen maistamaan ensimmäisen Karvilan lageroluen sekä näen sellaisen lähikauppani tai Itäkeskuksen Citymarketin laajoilla oluthyllyillä sekä luonnollisesti jossakin kotimaisella olutfestarilla, esimerkiksi 27.-28.9. Mikkelin Craft Beer Weekendissä, jossa olen tapahtumaisäntänä.

    Suomessa käydään tällä hetkellä ennenkokemattoman kovaa kilpailua kauppojen hyllypaikoista. Myyntityö on kovaa jalkatyötä. Tuotteen pitää olla pakkausta myöten kunnossa ja kiinnostava. Tavaran on myös liikuttava. Menestystä auttaa pärjääminen kilpailussa ja sitkeä myyntityö. Lähialueen myynti ei riitä, vaan olut on saatava kaupaksi siellä, missä asiakkaat ovat.

    Kaikenmaailman bloggareiden arvostelujen päälle en laskisi mitään, sillä vähintään puolet heistä ei arvosta lageroluita, eikä toinen puolikas ymmärrä oluiden päälle muutenkaan käytännössä yhtään mitään.

    Omasta mielestään Suomen parhaan oluen tekeminen ei juurikaan riitä muuhun kuin kalliiseen harrastukseen. Huteja tulee kaikille, mutta mestari on panija, joka pystyy tuotteensa kaupallistamaan sekä toistamaan samanlaisena keitosta ja erästä toiseen sekä kuolettamaan pikkuhiljaa investointinsa ja maksamaan tekijöille palkan.

    Heikki Kähkönen
    olutasiantuntija, olutalan kirjoittaja ja kouluttaja
    Viisi Tähteä Media
    Helsinki

    PS. Jutun toimittajalle sen verran tiedoksi, että panimomestariksi ei Suomessa kutsuta jokaista oluenkeittäjää. Panimomestari on alan korkeakoulun käynyt tai muutoin vastaavat tiedot ja taidot ammatissaan hankkinut henkilö. Suomea lähin alan oppilaitos on Kööpenhaminassa.
    HK

Comments are closed.

Viikon kysymys

Nautitko kaamoksen pimeydestä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...