0

Kolovesi viehättää yhä useampaa – Kansallispuiston kävijämäärä tuplaantunut

Metsähallituksen tutkimusten mukaan Koloveden kansallispuisto kiinnostaa yhä useampaa matkailijaa. Kansallispuistoon tehtiin viime vuonna peräti 16 800 käyntiä. Kolovesi ei ole kiinnostava vain kotimaisten matkailijoiden silmissä, vaan puisto on suosittu myös ulkomaalaisten kävijöiden keskuudessa, ja ulkomaalaisten kävijöiden suhteellinen määrä onkin suurempi kuin muissa Suomen kansallispuistoissa. Kävijöiden määrää ja osuuksia on kartoitettu hiljattain julkaistulla kävijätutkimuksella, jonka aineisto kerättiin kesä-syyskuussa 2018. Tutkimuksen vastaajista 32 prosenttia oli ulkomaalaisia matkailijoita, 62 prosenttia kotimaisia matkailijoita ja 7 prosenttia puiston lähialueilla asuvia kävijöitä. Ulkomailta tulleet matkailijat olivat useimmiten kotoisin Venäjältä, Sveitsistä taikka Saksasta.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös retkeilytapaa, kävijöiden ikää ja sukupuolta. Vastaajista 48 prosenttia oli naisia ja 52 prosenttia miehiä, kun taas vastaajien keski-ikä oli noin 42 vuotta. Retkeileviin seurueisiin kuului tyypillisimmillään 2-5 henkeä ja suosituinta oli retkeillä omien perheenjäsenten kanssa. Kolmasosa vastanneista oli päiväkäynnillä ja kaksi kolmasosaa myös yöpyi puistossa. Yleisimmäksi käyntikohteeksi tutkimuksessa paljastui Kirkkorannan vesillelasku- ja opastepaikka, ja puolet vastaajista vierailivat myös Ukonvuorella.
- Kansallispuistoon tultiin yleisimmin melomaan, tarkkailemaan luontoa, uimaan, retkeilemään ja telttailemaan. Tärkein harrastus lähes puolelle vastaajista oli melonta. Merkittävimmät syyt kävijöiden saapumiseen Kolovedelle olivat luonnon kokeminen, maisemat, rentoutuminen ja pääsy pois melusta ja saasteista. Vastaajat arvioivat käyntinsä terveys- ja hyvinvointivaikutusten olevan keskimäärin noin 200 euron arvoisia, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Teppo Loikkanen Metsähallituksesta.

Koloveden kansallispuiston paikallistaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Kokonaisvaikutukset olivat yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset puolestaan noin 17 henkilötyövuotta. Käyntimäärän kasvun myötä paikallistaloudelliset vaikutukset ovat yli kaksinkertaistuneet vuodesta 2011, jolloin ne olivat 0,74 miljoonaa euroa ja 9 henkilötyövuotta. Edellisen kerran kävijätutkimus tehtiin vuonna 2011, jolloin puistoon tehtiin vain noin 8000 käyntiä.
Kävijätutkimuksen mukaan puistossa vierailleet olivat käyttämiinsä palveluihin tyytyväisiä. Käyteyimpiin palveluihin kuuluivat muun muassa tiestö, pysäköintipaikat ja reittien opastetaulut. Tiestöön oltiin kuitenkin myös vähiten tyytyväisiä yrittäjien tuottamien palveluiden ja erityistarpeiden huomioonottamisen lisäksi. Yleistä siisteyttä, maiseman vaihtelevuutta ja yleistä turvallisuutta arvostettiin ympäristötekijöistä eniten.
- Vastaajat toivoivat lisää telttapaikkoja ja polkureitistöä. Telttapaikat koettiin riittämättömiksi sesongin aikaan. Myös olemassa oleville teltta-alustoille toivottiin huoltoa ja suurempien teltta-alustojen rakentamista tunneliteltoille. Käymälöiden huoltoon toivottiin parannuksia ja laitureihin kiinnityslenkkejä kanooteille. Lapinniemen polttopuuhuollon lopettaminen harmitti kävijöitä, Teppo Loikkanen Metsähallituksesta kertoo.

Lähde: Metsähallitus

Viikon kysymys

Käytätkö lähiliikuntapalveluja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...