0

Lukijan mielipide: Suojella vai eikö suojella?

Ennen jäiden lähtöä luin Puruvesi -lehdestä artikkelin, jossa ELY -keskuksen tutkijat kertoivat norpan palanneen Puruvedelle ja sen eteläosaan olisi syntynyt kaksi kuuttia. Vakuudeksi oli tutkijan käteen kuvattu kuutin karvaa, ikäänkuin todisteeksi iloisesta tapahtumasta.
Norpan suojelusta muistuu mieleeni vuosi 1975, jolloin astuin kaavoittajan virkaan Savonlinnan kaupunkiin. Silloin kerrottiin Saimaan norpan olevan uhanalainen ja kaipaavan suojelua.
Ymmärsin, että norppakanta oli aikanaan vähentynyt metsästyksen vuoksi. Nyt kun norppaa ei enää ahdisteltu, alkoi kuuttia syntyä tasaiseen tahtiin, muistaakseni noin kymmenkunta kappaletta vuosittain.
Norppakanta lisääntyi hyvässä yhteisymmärryksessä paikallisten asukkaiden ja kalastajien kanssa ..

Norpan suojelusta on Juha Taskisen myötä tullut muotitauti, joka on vallannut kaikki viherpiipertäjät, ELY -keskuksen tutkijat ja julkkikset kehä I:n sisäpuolella.
On hyvä, että norpan suojeluun on saatu EU -rahaa ja saadaan ilmeisesti edelleenkin. Tutkijat kyllä tulevat hyvin toimeen, mutta pitää muistaa, että kun ihmisen toimesta puututaan luonnon normaaliin kiertokulkuun, joudutaan yleensä harhateille.
Näille vesille annettu verkkokielto saattaa johtaa ja on jo johtanut arvaamattomiin seurauksiin vesistön laadun ja ihmisten toimeentulon suhteen.

Tutkijoiden esittämään tietoon, että Puruvedelle olisi yht’äkkiä syntynyt kaksi kuuttia, on vaikea uskoa. Muutama kuutin karva kuvattuna tutkijan käteen, ei voi todistaa syntymää todeksi.
Kukaan ei ole nähnyt, puhumattakaan kuvannut yhtäkään kuuttia. Osalle Puruvettä asetettu verkko kielto perustuu huhupuheisiin ja puhtaaseen kateuteen. Sitä paitsi tutkijat vääristelevät norppien määrää tahallaan, saadakseen
EU-lta rahaa tutkimukseen ja voidakseen pitää oman virkansa EL Y -keskuksen määrärahojen vähentyessä. Kun tiedetään, että uhanalaisen norpan määrä on alle 400 kappaletta ja yli 400 kappaleen norpan kehitystä vain tarkkaillaan, on ilmeistä,että norppien määrä on ollut ja tulee olemaan aina alle 400 tutkijoiden kannalta.

Mitä verkkokielto sitten aiheuttaa Puruveden kalakannalle ja sitä kautta veden laadulle. Lahnaverkkojen ja särkiverkkojen kieltäminen tietää sitä, että ns. roskakala lisääntyy merkittävästi. Tiedetään, että lahna on pahin saastuttaja, eikä sitä pyydystä enää kukaan.
Puruvesi on täynnä lahnaa, kunnes siihen iskee kunnolla paiserutto tai muu tappava tauti ja koko populaatio kuolee järven pohjalle. Entä sitten?
Toistaiseksi Puruveden särki on mielestäni ollut maailman paras kala maultaan purkitettuna, halstrattuna, suolakalana, maustekalana, osana kalapullia, niinkauan kun siinä ei maistu muta.
Jos särkeä ei voida pyytää keväällä sen kutuaikana heti jäiden lähdön jälkeen, siitä tulee helposti ”roskakala” ja kun samaan aikaan Puruveden pinnan korkeus vaihtelee yli metrin ylös ja alas vuodesta toiseen.
Se tietää sitä, että kuivana aikana kaikki rehevät ruovikot maatuvat paikalleen ja yläveden aikaan niistä ja veden liottamista rantametsiköistä valuu suunnattomat määrät humusta veteen.

Ei aikaakaan, kun Puruvesi on monien muiden vesien tapaan mutalammikko. Viimeisen viiden vuoden aikana voimakas muutos on selvästi näkyvissä. Kolmen tunnin ajan järvessä pidetty muikkuverkko on mudan vallassa.
Norppatutkijoiden ja ELY – keskuksen tulisi ensisijaisesti pyrkiä neuvottelemaan vedenpinnan vaihtelun pysyttämiseksi säännöstelyrajojen puitteissa eikä touhuta joutavia.
Joka tapauksessa tutkijoiden harjoittama harhaanjohtaminen ja tietojen vääristely tulisi lopettaa ja jonkun tahon pitäisi ryhtyä norpan sijasta suojelemaan maaseudun ihmistä ja lopettaa kohtuuttomien rajoitusten ja kieltojen asettaminen niille, jotka vielä jaksavat uskoa tulevaisuuteen maaseudulla.

Hannu Nieminen
arkkitehti, taivaanrannan maalari

2 kommenttia aiheesta “Lukijan mielipide: Suojella vai eikö suojella?

  • 16.6.2019 at 19:14
    Permalink

    Hannu Nieminen toteaa mielipiteeessään Puruveden vedenlaadun heikentyneen viimeisten viiden vuoden aikana – ja tuomitsee tämän ikävän ja kiistattoman tosiseikan perusteella norpansuojelun ja norppatutkimuksen. Jokin mättää pahasti tässä miehisessä logiikassa, kun menneiden vuosien ja vuosikymmenten synnit pannaan tulevaisuuden suojeluaikomusten piikkiin. Norppa ei ole ojittanut Puruveden valuma-alueen metsiä tai soita, joista vesistöä rehevöittävät päästöt ovat paljolti peräisin, vaan synninteossa olemme olleet ahneudessamme me ihmiset.

    • 22.6.2019 at 22:10
      Permalink

      Muistini ulottuu pitkälle 50-luvun puolelle ja silloin Puruveden vesi oli kirkas. Ihmisen synnit seudulla ovat moninaiset: Soiden ojitukset, aukkohakkaukset, karjan ja asumisen jätevedet, joita ei ole hoidettu määräysten mukaisesti. Veden laatu on tasaisesti heikentynyt ihmisen ahneuden ja tyhmyyden ansiosta.
      Norpilla ja luonnonsuojelijoilla ei ole mitään osuutta asiaan. Luonnonsuojelijoita asuu tasaisesti Kehä kolmoselta Savonlinnaan, Kerimäelle, Punkaharjulle, Kiteelle ja kesälahdelle. Heidän rasistinen leimaamisensa ei ole sivistynyttä. Verkkokalastukselle löytyy vaihtoehtoja. Porukka vanhenee ja ammattikalastajia ei ole enää siinä määrin kuin aikoinaan. Kalastus on monellekin vain harrastus ja siinä kannattaa joustaa luonnonsuojelun eduksi tiettyinä vuodenaikoina.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Aloitatko syksyn tullen uuden harrastuksen?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...