0

Sosterin alueen vesistöistä pyydetyissä järvikaloissa on alhaiset vierasainepitoisuudet

Sosteri tiedotti tänään kalojen vierasainepitoisuuksiin liittyvästä tutkimuksesta. Kala on ihmiselle tärkeä ravinnon ja hyvinvoinnin lähde. Tieto kaloihin kertyvistä vierasaineista on kuitenkin osaltaan laskenut kotimaisen kalan suosiota ruokapöydissä viime vuosina.

Paikallinen elintarvikeviranomainen voi tarvittaessa antaa toimialueellaan suosituksia elintarvikkeiden käytön rajoittamiseksi, mikäli alueella todetaan esimerkiksi suurentunut riski raskasmetallien kertymisessä kaloihin.

Sosterin ympäristöterveydenhuollossa päätettiin vuonna 2018 selvittää järvikalojen vierasainepitoisuuksia valvontasuunnitelman mukaisesti, ja arvioida tulosten pohjalta kalojen syöntisuositusten tarpeellisuus alueella. Asiaa tutki pro-gradussaan Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Ulla-Maija Kostiainen, joka kesän ajan myös työskentelee Sosterissa terveystarkastajana.

 

Tutkittavina kalalajeina olivat ahven, hauki ja kuha. Näytekalat kerättiin paikallisilta ammatti- ja virkistyskalastajilta helmi-toukokuussa 2018, Kostiainen sanoo.

Mahdollisimman suurikokoisia näytekaloja saatiin 12 järvestä yhteensä 37 kappaletta. Pyyntialueet olivat: Haukivesi, Hirvasjärvi, Jukajärvi, Kuhajärvi, Kulkemus, Kyrsyänjärvi, Pihlajavesi, Puruvesi, Salajärvi, Sortavalanjärvi, Tetrijärvi ja Ylä-Enonvesi. Kaloista selvitettiin elohopea-, kadmium-, lyijy- ja cesium-137-pitoisuus, minkä lisäksi kaloista määritettiin kokonaispituus, paino, sukupuoli, ikä ja vuosittainen kasvu. 

Tutkimuksesta saadut tulokset kertovat, että Sosterin alueen vesistöissä kasvanutta kalaa on turvallista syödä yleisten syöntisuositusten mukaisesti. Ainostaan kahden haukinäytteen elohopeapitoisuus ylitti hauen lihalle asetetun lainsäädännöllisen enimmäismäärän. Muissa näytteissä ei todettu tutkittujen vierasaineiden enimmäismäärien tai suositusarvojen ylityksiä.

Kostiaisen mukaan tulokset tukevat osaltaan kalastuselinkeinon, kalastusmatkailun sekä virkistyskalastuksen mahdollisuuksia.

Haukien lihasnäytteiden elohopeapitoisuuksien keskiarvo oli korkeampi (0,3 mg/kg) kuin ahven- ja kuhanäytteiden elohopeapitoisuuksien keskiarvot (0,1 mg/kg ja 0,17 mg/kg), mikä tukee tietoa hauista elohopeaa keräävänä kalalajina. Iäkkäämmät näytekalat sisälsivät keskimäärin enemmän elohopeaa kuin nuoremmat kalat.

Elohopea kertyy kalojen lihaan sisäelinten sijaan. Kadmiumin puolestaan kertyy sisäelimiin, kuten maksaan ja munuaisiin, mikä vahvistui myös tässä tutkimuksessa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan kalaa tulisi syödä ainakin kahdesti viikossa, eri kalalajeja vaihdellen. Tämän lisäksi Ruokavirasto (ent. Evira) ohjeistaa, että raskaana olevat ja imettävät naiset eivät saisi syödä haukea lainkaan. Lapsille, nuorille ja hedelmällisessä iässä oleville suositellaan haukea enintään 1–2 kertaa kuussa, samoin kuin isoja silakoita ja Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta. Päivittäin sisävesialueiden kalaa syöville suositellaan petokalojen käytön vähentämistä.

Viikon kysymys

Muuttaako valoisa aika unirytmiäsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...