0

Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki selville

Etelä-Savossa on ensimmäisenä maakuntana Suomessa laskettu matkailun hiilijalanjälki. Hiilijalanjäljen laskenta tehtiin vuosille 2016 ja 2017. Samalla tuotettiin laskuri, jota kehitetään avuksi hiilijalanjäljen seurantaan.
Hiilijalanjäljen laskentaan sisältyvät matkailijoiden, päiväkävijöiden ja vapaa-ajan asukkaiden suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä matkustaminen kohteeseen ja takaisin. Matkan kokonaispäästöistä suurin osa syntyy matkustamisesta kohteeseen ja alueella syntyvistä päästöistä suurin osa tulee majoituksesta.
Lähtöalueita vertailtaessa muilta mantereilta tulevan matkailun päästöt olivat noin nelinkertaiset verrattuna päästöihin naapurimaista matkustettaessa. Laskentaa kehitetään edelleen, jotta muutokset päästöjen määrässä saataisiin paremmin näkyviin ja tulokset palvelemaan matkailun hiilenkäytön hallintaa.
Suurin osa hiilijalanjäljestä syntyy matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkustuksesta.
Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki muodostuu kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden sekä maakunnan vapaa-ajan asukkaiden toiminnoista. Yhteensä hiilijalanjälki vuonna 2017 oli 274 kt CO2e. Hiilijalanjälki hiilidioksidiekvivalenttina ilmaistuna (CO2e) kertoo kaikkien tarkasteltavien kasvihuonekaasujen vaikutukset ilmastonmuutokseen yhdellä luvulla.

Laskennassa huomioitiin matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden osalta samat osa-alueet eli matkustus kohteeseen, majoitus, päivittäinen asiointi, aktiviteetit ja ravitsemispalvelut.
Matkailijoiden osuus hiilijalanjäljestä oli 69 prosenttia ja vapaa-ajan asukkaiden 31 prosenttia. Suurimman osuuden hiilijalanjäljestä muodosti matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden matkustus, joka oli lähes puolet kokonaishiilijalanjäljestä. Majoituksen osuus hiilijalanjäljestä oli noin neljännes. Päivittäisen asioinnin, aktiviteettien ja ravitsemispalvelujen osuus oli noin kymmenesosa kokonaispäästöistä.
Alueellisen matkailun hiilijalanjäljen laskentaa vertailtiin vastaaviin käytäntöihin useissa eri maissa. Laskentaan ei ole olemassa vakiintuneita malleja, joten tuloksia on hankala vertailla keskenään. Laskennassa joudutaan lisäksi usein käyttämään yleistyksiä ja keskimääräisiä arvoja.
– Hiilijalanjälki on silti tarpeen laskea, sillä on tärkeää ymmärtää, mistä päästöt syntyvät sekä pyrkiä vaikuttamaan niihin käytettävissä olevin keinoin. Myös päästöjen muutosta on tärkeää seurata, sanoo laskennasta vastannut Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin asiantuntija Riina Tuominen Kohti vastuullista matkailua -hankkeesta.

Laskennan lisäksi hankkeessa on esitetty ehdotuksia matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja pohdittu, miten matkailusta voisi tulla ilmastollisesti kestävää. Jatkossa matkailun hiilijalanjäljen laskennasta vastaa Etelä-Savon maakuntaliitto.
– Saimaan alue haluaa kestävän matkailun mallialueeksi, tämänkin vuoksi on tärkeää pystyä osoittamaan, että alueella otetaan vakavasti matkailun aiheuttamat ilmastopäästöt. Matkailijan oleskelusta alueella voidaan tehdä mahdollisimman vähäpäästöinen, vaikkei matkustamistapaan voitaisikaan vaikuttaa, toteaa ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo Etelä-Savon maakuntaliitosta.

Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina olivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston Kauppatieteiden laitoksen matkailualan opetus- ja tutkimuskeskus.
Muut kumppanit olivat Härkäniemen tuvat, Kaidan Kiho, Majoitus B&B Hepokatti, Tynkkylän Lomaniemi, Osuuskauppa Suur-Savo ja Mikkelin Ravirata. Hankkeen päärahoittaja oli Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Viikon kysymys

Nautitko kaamoksen pimeydestä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...