0

Punkaharjun koululaiset tutkivat kotijärvensä veden laatua – koulu mukana Savonlinnan Rotaryklubin Puhdas Saimaa -projektissa

Punkaharjun koulun kuutosluokkalaiset pääsivät huhtikuun lopulla tutkimaan oman seudun vesistön veden laatua. Puruveden vedenlaatuun perehdyttiin Savonlinnan Rotaryklubin Puhdas Saimaa -projektin mukana.
Koulupäivän 25. huhtikuuta ohjelmassa oli kestävän kehityksen -teemapäivä. Teemapäivään osallistui myös joukko intialaisia opettajia ja yläasteikäisiä oppilaita, jotka olivat tulleet tutustumaan suomalaiseen koulujärjestelmään.
Vierailun taustalla oli digitaalisia interaktiivisia oppimisympäristöjä luova ThingLink, jonka yksi toiminta-alue on kehittää koulutusmatkailua ulkomailta Suomeen.

Teemapäivä koostui kuudesta tehtävärastista, joista kaksi liittyi veden tutkimiseen. Luokassa sijaitsevalla rastilla tutkittiin USB-mikroskoopilla kahta vesinäytettä ja vertailtiin niiden koostumusta. Tietokoneeseen yhdistettävä mikroskooppi innosti nuoret tutkijat intensiiviseen työhön, sillä näytteen sisältö näkyi ruudulla häkellyttävän selvästi.
– Nämä mikroskoopit ovat nyt ensimmäistä kertaa käytössä, ja ne ovat osoittautuneet todella oppilaita motivoiviksi, tutkimusryhmää ohjannut opettaja Elina Ranta totesi tyytyväisenä.

Ja mitähän näytteistä paljastui? Puruvedestä, koulun omasta rannasta otettu näyte näytti puhtaalta, jopa juomakelpoiselta. Mertalammesta aamulla käyty toinen näyte ei vaikuttanut yhtä lupaavalta.
– Ope tuu kattomaan, minkä mie täältä löysin, yksi oppilaista hihkaisi ja pohti, että tämä vesi jäisi ainakin häneltä juomatta.
Ranta ohjasi oppilasta ottamaan ruudulla näkyvästä vipeltäjästä valokuvan myöhemmin tutkittavaksi ja analysoitavaksi. Hän kiitteli mikroskoopit lahjoittanutta Savonlinnan Rotaryklubia ja totesi uusien välineiden edesauttavan hienosti nykyisen opsin esittämien tavoitteiden toteutumista.
– Opintosuunnitelmassa korostetaan tutkivaa opiskeluotetta, ja mikroskoopeilla päästään tutkimuksessa syvemmälle. Samalla toteutuu opsin ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä korostava näkökulma.
Myös toinen veteen liittyvä tehtävärasti kiinnosti oppilaita. Rannassa laiturin päässä järvivettä tutkittiin GoPro-kameralla. Oppilaiden tehtävänä oli ottaa kuva veden alta ja tarkastella, mitä kaikkea siellä näkyy ja kuinka pitkälle veden alla näkee. Vielä osittain jäässä ollut Puruvesi sai kameraa pitelevän Väinö Neuvosen sormet jäätymään. Nuori tutkijan alku arvioi näkyvyyden veden alla hyväksi.
– Näkyy lähinnä kuitenkin vain pohjaa ja vesikasveja.

Punkaharjun alakoulun apulaisrehtori Arttu Laukkanen totesi, että rotaryjen projektin yhteistyön tiimoilta lahjoittamat mikroskoopit ovat todella iso apu kaikenlaiseen tutkimiseen. Hän sanoi, että vesien tutkimusprojekti jatkuu myöhemmin toukokuussa.
– Projekti sopii hienosti kuudesluokkalaisille, joiden ympäristö- ja luonnontiedon oppisisältöön kuuluu vesien tutkiminen ja ympäristönsuojelu.
Myös Laukkasen intialaiset kollegat toivat esille globaalin ongelman puhtaan veden riittävyydestä. Vieraat korostivat erityisesti koulujen ja opettajien roolia tietouden levittämisessä.
– Me opettajat voimme vaikuttaa oppilaidemme kautta, sillä he kertovat oppimistaan asioista vanhemmilleen.
Vuonna 2017 alkanut Puhdas Saimaa -projekti on yksi Savonlinnan rotaryjen paikallisista projekteista
Projektin ideoija ja vetäjä Jarmo Häkkinen kertoo, että projekti liittyy kansainvälisen rotarysäätiön Puhdas vesi -teemaan, jota toteutetaan rotaryjen toimesta eri maissa eri tavoin.
Savonlinnassa Puhdas Saimaa -projektin yhteistyökumppaneiksi valittiin Punkaharjun ja Pihlajaniemen alakoulut ja niiden 5. ja 6. luokat.
– Nämä koulut otettiin mukaan, koska ne edustavat sijaintinsa puolesta kaupungin ääripäitä.
Puhdas Saimaa -projektin tavoitteena on tukea valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista ilmiöpohjaista oppimista. Tarkoitus on perehdyttää oppilaat ympäristön, erityisesti veden, tutkimiseen omatoimisesti.
– Haluamme osaltamme edistää oppilaiden tietämystä puhtaasta vedestä ja siitä, miten tärkeää vesien suojelu on.

Kestävän kehityksen -teemapäivän toisella rastilla tutkittiin näkyvyyttä Puruvedessä. Kuvaan asettuivat tutustumiskäynnillä olleet intialaisoppilaat Adith, Adhithyan ja Aandh sekä ohjaaja Teemu Saikkonen, Santtu Myllys, Jonne Klemetti, Nelli Nousiainen ja Helmi Repo.

Keskiössä lapset ja nuoret

Yhdysvalloissa 1904 alkunsa saanut rotary-toiminta levisi Suomeen vuonna 1926, jolloin tänne perustettiin ensimmäinen rotaryklubi. Rotaryklubit ovat emojärjestö Rotary Internationalin toiminnan perusyksikköjä, joita johtavat vuosittain vaihtuvat presidentit. Suomessa on tätä nykyä 300 rotaryklubia, ja siihen kuuluvat myös Viron 19 klubia. Rotaryklubit kuuluvat puolestaan piireihin, joita on Suomessa kuusi. Mutta mitä rotaryklubeissa sitten tehdään?
Vuonna 1946 perustetun Savonlinnan Rotaryklubin presidentti Kari Herttuainen sanoo, että rotaryjen perusideologia on pysynyt vuosikymmenestä toiseen samana. Toiminnan perustan muodostavat eettiset arvot ja hyväntekeväisyystyön tekeminen paikallisesti ja kansainvälisesti.
– Idea on, että eri aloilla vaikuttavat ja toimivat henkilöt kokoontuvat yhteen vaihtamaan ajatuksia ja tekevät yhdessä humanitaarista työtä. Kyse on ihmisten vapaa-ajallaan tekemästä vapaaehtoistoiminnasta.

Herttuainen korostaa, että kaikki rotaryklubit toimivat itsenäisesti ja niiden tekemään hyväntekeväisyystyöhön vaikuttavat klubin jäsenten mielenkiinnon kohteet. Savonlinnan Rotaryklubin paikallisen toiminnan keskiössä ovat jo pitkään olleet lapset ja nuoret.
Tällä hetkellä meneillään ovat Pihlajaniemen ja Punkaharjun alakoulujen kanssa yhteistyössä tehtävä Puhdas Saimaa -projekti ja Savonlinnan ja Enonkosken peruskouluissa Matkalippu tulevaisuuteen -projekti. Ensiksi mainittu liittyy vesien suojeluun ja toinen korostaa koululaisille hyvien käytöstapojen merkitystä.
– Rotarit kiertävät pareittain kouluissa pitämässä peruskoulun päättäville nuorille hyvän käytöksen oppitunteja. Oppilaat puolestaan saavat valita keskuudestaan luokkakaverin, joka heidän mielestään on kunnostautunut muiden huomioimisessa ja palkitaan stipendillä.

Savonlinnan rotaryillä on lisäksi kaksi stipendirahastoa, Aila ja Jaakko Vihmaan rahasto sekä Runar Anderssonin rahasto, joista vuositasolla voidaan jakaa stipendeinä peräti 20 000–30 000 euroa riippuen rahastojen tuotosta.
Erikoisempaa vapaaehtoistoiminnan muotoa Savonlinnan Rotaryklubissa edustaa hautajaisten kantopalvelu.
– Jos vainajalle ei ole riittävästi kantajia, järjestämme sen omaisten pyynnöstä.
Herttuainen muistuttaa, että paikallisen toiminnan ohella rotaryklubi osallistuu aktiivisesti järjestön kansainväliseen toimintaan, muun muassa vaihto-oppilastoimintaan. Rotaryjen kautta ulkomailta tuleva vaihto-oppilas voi saada luotettavan isäntäperheen Savonlinnasta ja vastaavasti paikallinen nuori pääsee ulkomaille opiskelemaan kieltä ja kulttuuria.

Viikon kysymys

Muuttaako valoisa aika unirytmiäsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...