0

Mielipide: Suomalaiset ansaitsevat tiukemman kaivoslain

Kaivoslakia tiukennettiin toissa kaudella sekä maanomistajan oikeuksien että kaivosyhtiöiden jälkitöiden ja alueiden ennallistamisen osalta. Silti jo nyt toimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Jälkivastuista vapautuakseen kaivosyhtiöt ovat myyneet toimintansa, kuten Talvivaarassa, tai teettäneet tytäryhtiöllään konkurssin, kuten kanadalainen kaivosyhtiö Nivalassa.

Kaivoshankkeiden yhteydessä on noussut esiin kansalaisten perusteltu huoli ympäristöstä ja arjesta, mikä vastuullisten kaivosyhtiöiden mukaan aiheuttaa ongelmia myös niille itselleen sekä toiminnan kehittämiselle. Kaivoslakia pitää tiukentaa, vaikka nykyhallitus kaavaili päinvastaista. Isoimmat ongelmat koskevat valtauskäytäntöä, puutteellista verotusta sekä heikkoa ympäristövastuujärjestelmää.

Maailmalla lähtökohta on se, että valtio omistaa mineraaliesiintymät ja antaa halutessaan kaivosyhtiöille oikeuden hyödyntää näitä kohtuulliseen hintaan. Suomessa sen sijaan on käytössä 1700-luvulta peräisin oleva valtauskäytäntö, jonka mukaan malmiesiintymä kuuluu sen alueen varanneelle.

Malminetsintään liittyvän varausilmoituksen tekeminen on Suomessa poikkeuksellisen helppoa ja halpaa. Se on johtanut valtavien alueiden turhiin varauksiin. Tällä hetkellä jo 1/8 Suomen pinta-alasta on varattu! Varausmaksujen korottaminen ja järjestelmän muuttaminen vähentäisi turhia varauksia.  Myös Natura-alueet olisi jätettävä rauhaan. Esimerkiksi Heinäveden kaivoshankkeen alue on poikkeuksellisen haavoittuvainen: Aitolammesta on vain reilu kilometri Varisveteen ja noin 5 km Natura-alueisiin. Kaivostoiminta siellä vaikuttaisi kymmenien kilometrien päähän Suur-Saimaalle. 

Toisin kuin muualla, varaus ei myöskään velvoita yhtiöitä maaperän tutkimiseen, mikä on johtanut joidenkin alueiden varauskierteiseen. Malminetsintälupa voi olla voimassa jopa 15 vuotta. Lainsäädäntöä pitää muuttaa siten, että se kannustaa yhtiöitä tekemään pienempiä varauksia, mutta tehokkaampaa maaperän tutkimusta, minkä myötä vain pieniä pitoisuuksia sisältäviä varattuja alueita voidaan nopeammin myös vapauttaa muuhun käyttöön.

Suomi on tyytynyt kaivoksien osalta lähinnä välillisiin hyötyihin kuten palkkatuloista saataviin veroihin, kun muualla maailmalla yleisesti maksetaan rojalteja. Suomessa kaivosalueen maanomistaja saa vuosittain 0,15 % hyödynnetyn malmin arvosta, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa korvaus on yli 30-kertainen! Louhinnasta jopa 95% on sivukiveä, josta syntyy myös suurimmat ympäristövahingot. Siksi Suomeen pitää saada kaivosvero, jota kerätään koko louhittavasta kivimassasta. Näin kaivosvero ohjaisi kaivauksia paremmin vain sinne, missä malmiesiintymät ovat rikkaimmat ja kaivostoiminta kaupallisesti perusteltua. Kaivosveron tuottoa pitää ohjata myös nykyistä paremmin kaivostoiminnan paikkakunnalle esimerkiksi korotettuina kiinteistöveroina.

Maiseman ennallistamiseen ja ympäristön jälkitöiden hoitamiseen yhtiöt pitää sitouttaa jo toiminnan aikana. Koska moni yhtiö tekee velkäjärjestelyjensä ansioista näennäistä tappiollista tulosta, toimiva keino kerätä rahoja jälkitöitä varten on rahastoida jo toiminnan aikana tietty määrä liikevaihdosta käytettäväksi myöhemmin. Siten vastuita ei voida nykyiseen tapaan kiertää.

Mineraalirikas kallioperämme, sekä vakaa yhteiskunta, kattavat metsätieverkostot sekä osaava väestö tekevät löysän kaivoslakimme suomat mahdollisuudet entistä houkuttelevimmiksi. Koska Finnwatchin mukaan malmien arvosta vain 2,4 % jää yritysverotuloina maahamme, me suomalaiset ansaitsemme parempaa.

Kaivoslainsäädännön tiukentamisella on kiire. Kun hallituksen hyväksymä Ceta-kauppasopimus Kanadan kanssa astuu voimaan, on lain muuttaminen paljon hankalampaa. Siksi haluamme asian heti hallitusneuvotteluihin.

Heli Järvinen
kansanedustaja, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Kerimäki

Kaakkois-Suomen vaalipiiri

2 kommenttia aiheesta “Mielipide: Suomalaiset ansaitsevat tiukemman kaivoslain

  • 19.3.2019 at 06:30
    Permalink

    Hei,
    Nyt meni puurot ja vellit taas sekaisin;
    Suomen kaivoslaki on samanlainen kuin muissa pohjoismaissa mutta etsintä paljon kalliimpaa Suomessa. Vuosikorvaus menee maanomistajille, vain Suomessa.
    Varaussysteemi vain Suomessa, varausta ei voi uusia, se ei oikeuta malminetsintään.
    Etsintä kestää luokkaa 10-15 vuotta, hyvin kallista, n promille etsintäluvista johtaa kaivostoimintaan. Suomesta ei löydy rahaa tähän.
    Kaivokset maksavat veroa kuten muu teollisuus, muukaan teollisuus ei maksa royalteja.
    Suomeen tuodaan moninkertainen määrä metalleja vientiin nähden, Suomi siis Kongon vastakohta.
    EU tuo väh 95% metalleistaan EUn ulkopuolelta, mikä suuri riski.
    Ilman kaivoksia mennään takaisin kivikauteen – sitäkö vihreät haluavat?
    Vaihtoehto kaivostoiminnalle Suomessa on kaivostoiminta muualla, harvemmin paremmin totetettuna. Miksi pyritte siihen?
    Vihreät toimivat populismissaan Suomen ja EUn etuja vastaan kuten muutkin populistiehdokkaat, joita nyt löytyy joka puolueesta.
    Ottakaa selvää ennen kuin esitätte tällaista.

  • 20.3.2019 at 16:35
    Permalink

    Aika monta asiavirhettä ja unohdusta tekstissä joko tahallisesti tai huolimattomuutta: 1) Hituran kaivos kaatui nikkelin hinnan romahdukseen, ei tehtailtuun konkurssiin. 2) Valtausjärjestelmä on maailmalla yleisin, kuten mm. Ruotsissa. 3) Ympäristöministeriö ja TEM ovat laatineet oppaan malminetsinnästä luonnonsuojelualueilla – miksiköhän?
    4) royalteja ei ole, mutta ei myöskään tuntuvia verohelpotuksia kaivosteollisuudelle kuten esim. Kanadassa. 5) louhinnasta 95% sivukiveä?? mikähän kaivos Suomessa? Lopuksi: vastuullinen luonnonvarojen hyödyntäminen edellyttää niiden jatkuvaa kartoittamista eli mineraalien kohdalla malminetsintää.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Aloitatko syksyn tullen uuden harrastuksen?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...