Sosterin valtuustolta täysi tuki -erikoissairaanhoidon ulkoistus kilpailutetaan kevään aikana

Itä-Savon sairaanhoitopiiri Sosterin yhtymävaltuusto päätti torstaina käynnistää erikoissairaanhoidon turvaamisjärjestelyt, jotka toteutetaan joko suorana ulkoistuksena tai yhteisyhtiömallilla. Taustalla ovat lainvalmistelut ja säädökset, jotka uhkaavat erikoissairaanhoidon lähipalveluita ja työpaikkoja alueella.
Sosterin yhtymähallitus teki periaatepäätöksen erikoissairaanhoidon ulkoistamisesta tai yhtiöittämisestä tammikuun lopussa. Päätökselle haluttiin vielä kannanotto yhtymävaltuustolta, joka vahvisti asian yksimielisesti.
– Tavoitteenamme on turvata nykyiset erikoissairaanhoidon palvelut, yhteispäivystys ja työpaikat. Valtuuston päätös on vankka selkänoja järjestelyn eteenpäin viemiselle. Hallituksella on vuorostaan toimivalta varsinaisen ulkoistuksen tai yhtiöittämisen tavan valitsemisessa sekä kilpailutuksessa, kuntayhtymävaltuuston puheenjohtaja Ahti Myllys (Kok.) sanoo.
Kilpailutusasiakirjat reunaehtoineen tulevat yhtymähallituksen käsittelyyn tämän kevään aikana. Yhtymähallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen (Kesk.) toivoo, että päätöksentekoon päästäisiin vielä ennen kesälomakauden alkua.
– Parhaassa tapauksessa uusi toimintamalli voisi käynnistyä vuoden 2020 alussa, arvioi Nousiainen.
Myllys muistutti, että kyse on edelleen vasta ulkoistuksen valmistelusta. Hallituksella on valtuudet palvelujen ulkoistamiseen, mutta jos keinoksi tulee yhteinen yhtiö yksityisyrityksen kanssa, yhtiön perustaminen on tuotava valtuuston päätettäväksi.

Sosterin päätöksen taustalla vaikuttavat muun muassa eduskunnan käsittelyssä olevat sote-lait.
– Maakuntavalmistelussa ei ole osoitettu, mikä on Itä-Savon alueen terveydenhuoltoverkosto ja keskussairaaloiden työnjako. Myös järjestämisen ja tuottamisen hallintopaikat ovat auki. Epävarmuus velvoittaa meitä toimiin Itä-Savon alueen väestön erikoissairaanhoidon palvelujen ja työpaikkojen turvaamiseksi, sanoo Pekka Nousiainen.

Huolta aiheuttavat myös maakunnan todennäköisesti riittämättömät resurssit. Alueen väestöpohja, pitkät etäisyydet, vesistöisyys ja ikääntyneen väestön palvelutarve edellyttävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä ja erikoissairaanhoidon sairaalaa. Myös kesäaikaan kaksinkertaistuva väkiluku asettaaoman vaatimustasonsa palveluille.
– Keskussairaalan nykyinen toimintamalli vastaa alueen palvelutarpeita. Mikäli erikoissairaanhoidon palvelut menetettäisiin, väestö joutuisi ambulanssi- ja taksiralliin. Työpaikkoja menetettäisiin suoraan 400–500. Alueen elinvoimalle, verotuloille ja ostovoimalle menetykset olisivat paljon enemmän, ja vaikutus olisi myös ammattikorkeakoulun ja toisen asteen hoitoalan koulutuksen pysyvyyteen Savonlinnassa, Nousiainen toteaa.

Toinen syy on valtakunnallisesti jo voimassa oleva päivystys- ja keskittämisasetus, joka säätää vähimmäismääristä tietyille leikkauksille.
Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella ja Etelä-Savon maakunnan sisällä sairaaloiden välisestä työnjaosta ei ole ponnisteluista huolimatta päästy sopimukseen. Vahvat yksityiset kumppanit mahdollistaisivat Nousiaisen mukaan merkittävän leikkausten määrän kasvun.
Jos sote-lait tulevat voimaan, Savonlinnan keskussairaalan palvelut olisivat uuden maakunnan päättäjien käsissä. Niin kauan kun Savonlinnan keskussairaalan asemaa ei ole kirjattu lakiin nimenomaan yhteispäivystystä toteuttavana sairaalana tai nyt käsiteltäviä turvaamistoimia ei olisi tehty, sen nykyinen asema ei olisi turvattu.
– Tietenkin meitä huolettaa se, että selvitykset uusien maakuntien päätösvallan jakaantumisesta näyttävät suuntautuvan hyvin keskuskaupunkikeskeisiksi. Niin on myös Etelä-Savossa, jolloin samaan aikaan kun päätetään uuden maakunnan palvelurakenteesta tai talous vaatii säästöjä, ei muilla seutukunnilla, kuten Savonlinnan seutukunnallakaan ole kovin suurta päätösvaltaa, Nousiainen sanoo.

Sosterin kuntayhtymähallitus käsittelee erikoissairaanhoidon järjestelyä kevään 2019 kokouksissaan ulkoistusvalmistelun edetessä.
Voimassa olevan rajoituslain mukaan sairaanhoitopiiri voi ulkoistaa enintään 30 prosenttia toiminnastaan. Sosterissa selvitelään nyt lain tulkintaa, eli lasketaanko osuus koko Sosterin vai vain erikoissairaanhoidon menoista. Erikoissairaanhoidon potti on noin 72 miljoonaa euroa ja koko Sosterin 185 miljoonaa euroa.
– Jos osuus lasketaan vain erikoissairaanhoidosta, ulkoistuksen piiriin mahtuisi käytännössä lähinnä päivystys ja leikkaustoiminta, arvioi vs. kuntayhtymäjohtaja Petri Juvonen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Kiinnostavatko eduskuntavaaliehdokkaiden haastattelut?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...