0

Demarien puolueosastot uusiksi – perinteikäs Jouhenniemen työväenyhdistys aiotaan lakkauttaa ja yhdistää Punkaharjun Demareihin

SDP:n paikallisista puolueosastoista yksi perinteikäs häviää, jos Kerimäellä toimiva Jouhenniemen työväenyhdistys päättää vuosikokouksessaan ensi sunnuntaina yhdistyksen lakkauttamisesta.
Vuonna 1906 perustetun työväenyhdistyksen toiminta on kääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana niin hiljaiseksi, että aktiivijäseniä on enää muutama
– Samat ihmiset tekevät päällekkäistä työtä kunnallisjärjestössä ja valtuustoryhmässä, Toiminnan nykyaikaistaminen on ollut vaikeaa, perustelee työväenyhdistyksen puheenjohtaja Teemu Tiainen.
Tiaisen mukaan takavuosina hahmoteltiin Kerimäen kaikkien työväenyhdistysten yhdistämistä Kerimäen Demareiksi, mutta hanketta ei saatu maaliin.
Kerimäellä on olemassa Jouhenniemen lisäksi vielä Ruokojärven työväenyhdistys.
Ensi sunnuntaina vuosikokous on nyt päättämässä paitsi lakkauttamisesta, myös yhdistymisestä Punkaharjun Demarit ry:hyn.
Punkaharjun Demarien ja myös Savonlinnan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Eija Stenberg kertoo ajatuksena olevan Savonlinnan maaseutualueiden yksi yhteinen puolueosasto.
– Yhdistymisiä on selvitelty kunnallisjärjestön puitteissa. Tavoitteena olisi kaksi puolueosastoa, joista toinen toimii kantakaupungissa ja toinen entisten liitoskuntien alueilla. Tämä on jätetty puolueosastojen päätettäväksi, toteaa Stenberg.
Savonrantalaiset jäsenet ovat siirtyneet Punkaharjun Demareihin jo aiemmin. Tulevan maaseutuosaston nimi ratkaistaan myöhemmin.
Vanhan Savonlinnan alueella toimii vielä useita erillisiä puolueosastoja.

Yhteisen puolueosaston kautta voidaan Stenbergin mukaan tiivistää pitäjien yhteistoimintaa.
– Kuntaliitosasiat ovat aina kipeitä, kun omia tahtoja ei saa välttämättä saa läpi, mutta yhteistyö on silti toiminut Savonlinnassa tähänkin asti hyvin. Kunnallisjärjestökin on kokoontunut eri paikoissa, myös Kerimäellä ja Punkaharjulla, sanoo Stenberg.
SDP:n puoluejärjestelmässä puolueen jäsenyys ja esimerkiksi ehdokasasettelu menee paikallisten puolueosastojen kuten työväenyhdistysten kautta. Kunnallisjärjestöt ovat puolueosastojen yhteistoimintaelimiä.
Moni puolueosasto on muuttanut nimensä Demareiksi, koska työväenyhdistys on koettu vanhahtavaksi.

 

Pekka Palm on ollut Jouhenniemen työväenyhdistyksen jäsen vuodesta 1968. Tallessa on muun muassa yhdistyksen 75-vuotisjuhlan kutsu. Juhlapuhujana oli Matti Ahde.

 

Työväenyhdistyksen mies viiden vuosikymmenen ajalta

Jouhenniemen työväenyhdistyksen historia on iskostunut tukevasti kerimäkeläisen Pekka Palmin mieleen. Ei ihmekään: mies on ollut yhdistyksen jäsen lähes puolet sen olemassaoloajasta.
Palm liittyi työväenyhdistyksen jäseneksi vuonna 1968. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäisen kerran Kerimäen kunnanvaltuustoon.
– Olin silloin Kerimäen nuorin kunnanvaltuutettu. Kun valtuustoura päättyi 44 vuotta myöhemmin, olin vanhin valtuutettu, myhäilee 77-vuotias eläkkeellä oleva postimies.
Hauska yhteensattuma on sekin, että vuonna 1968 Palm pääsi valtuustoon 88 äänellä. Juuri saman verran ääniä kertyi 2012, jolloin hän pyrki kuntaliitoksen yhteydessä Savonlinnan kaupunginvaltuustoon. Silloin äänimäärällä jäi varavaltuutetuksi.
Pekka Palm ehti toimia 1970-80-luvuilla Jouhenniemen työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja myös SDP:n Kerimäen kunnallisjärjestön johdossa. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja hän oli 1989-96.
– Demariryhmä oli Kerimäellä suurimmillaan 1988, ääniä saatiin yli tuhat, muistaa mies.

Työväenyhdistyksellä oli iso taustarooli kunnallisessa päätöksenteossa seitsemän- ja kahdeksankymmenluvuilla. Ehdokkaat valikoituvat yhdistysten kautta ja niissä sorvattiin myös paikalliset poliittiset kannat.
– Pyöritettiin Työväen Sivistysliiton opintokerhoja. Niissä keskusteltiin eri teemoista, mutta yhdistyksessä käytiin aina ennakkoon läpi myös kunnanhallituksen ja -valtuuston esityslistat.
– Yhdistyksessä oli eri alojen asiantuntijoita ja kannat asioihin muotoiltin ennakkoon pohtimalla.
Palmin mieleen jääneitä suuria asioita Kerimäellä olivat päivähoidon ulottaminen kaikkiin alle kouluikäisiin lapsiin, omakotitonttien kaavoitus kysyntää vastaavaksi sekä terveyskeskuksen rakentaminen.

Jouhenniemen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906, samana vuonna kuin Ruokojärven vastaava. Syntyyn vaikuttivat Palmin mukaan Savonlinnan ja Viipurin läheisyys ja niissä perustetut työväenyhdistykset.
– Pohjalla oli haave ja toive paremmasta yhteiskunnasta, jossa tasa-arvo henkisessä ja taloudellisessa mielessä toteutuisivat. Suuri jäsenmäärä osoitti valtavaa innostusta päämäärien saavuttamiseksi, toteaa yhdistyksen historiaan perehtynyt Palm.
Perustamisvuonna jäseniä oli 148. Jäsenkirjoissa esiintyivät useimmin torpparit, sepät, palvelijat, suutarit ja työmiehet.

Oman talon puuhaaminen alkoi heti perustamisen jälkeen. Kunnalta saatiin tontti 50 vuodeksi ilman maksua, mutta ehdot olivat niin tiukat että johtokunta ei aluksi voinut hyväksyä niitä.
– Häätöuhan voimalla puututtiin muun muassa sananvapauteen, tietää Palm.
Kattilamäestä ostettiin kuitenkin vuonna 1908 vanhan tuvan hirret, joista talo pystytettiin kirvesmiesten ja talkoiden avulla. Ruokojärven Työväenyhdistyksen lainaamilla rahoja, arpajaistuottoja ja viinaverorahoja käyttäen talo valmistui 1909.
Taloa peruskorjattiin ja laajennettiin 1920-30-luvuilla. Myöhemmin laki muuttui niin, että aatteelliset yhdistykset saivat kokoontua myös kouluilla.
Työväentalo myytiin huutokaupalla vuonna 1966, koska peruskorjaus olisi ollut pienelle joukolle ylivoimainen tehtävä.

Henkisellä puolella toimi puhujaseura, joka julkaisi Toveruus-lehteä. Kirjastot toimivat niin kirkolla kuin Ruokojärvelläkin.
– Nimismies Heikki Häyrynen eli Romu-Heikki piti järjestystä kevään 1918 tapahtumissa ja väkivaltaisuuksilta vältyttiin. Muutama yhdistyksen jäsen oli pahimpana aikana ”maan alla” ja heidän perheitään autettiin pikkusummilla, tietää Pekka Palm.
Viimeisinä vuosikymmeninä yhdistyksen toiminta jäi muutamien kymmenten jäsenten pyöritettäväksi ja hiipui pikkuhiljaa.
– Nuorison häviäminen lopetti yhdistyksen. Työelämä on muuttunut kiivaammaksi ja yhteiskunnalliset asiat eivät enää kiinnosta samalla tavalla. Tietämyskin niistä on vähentynyt.
Oman työväenyhdistyksen katoaminen tuntuu Palmista haikealta.
– Kyllä siinä demokratia kärsii, kun työväenyhdistykset vähenevät.
Pekka Palm toimii nykyään Savonlinnan seudun Wanhat Toverit -keskustelukerhon puheenjohtajana. Kerhoon kuuluu eläkkeellä olevia puolue- ja työväenaktiiveja.

 

Viikon kysymys

Muuttaako valoisa aika unirytmiäsi?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...