0

MInisteri: norpan apukinosten kolaamisesta ei ole oikeuskäytäntöä, toistaiseksi sallittua

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan saimaannorpan apukinosten kolaaminen ei vallitsevan tulkinnan mukaan tarvitse vesialueen omistajan lupaa.
– Apukinosten kolaamisen on vallitsevan tulkinnan mukaan katsottu kuuluvan vesilain mukaisen vesien yleiskäyttöoikeuden piiriin, toteaa Tiilikainen vastauksessaan kerimäkeläisen kansanedustaja Heli Järvisen (vihr.) kirjalliseen kysymykseen.
Järvinen kysyi, saako saimaannorpille kolata apukinoksia jokamiehenoikeudella Metsähallituksen ennalta määrittämille paikoille ja vaatiiko järjestelmällinen apukinosten kolaaminen vesialueen omistajalta lupaa.
Tiilikaisen mukaan apukinosten teko rinnastetaan muuhun vesillä tai jäällä tapahtuvaan liikkumiseen ja oleskeluun, tai esimerkiksi luistinradan perustamiseen.
Ministeri kuitenkin muistuttaa, että kolaamisesta ei ole tarkemmin säädetty eikä nimenomaisesti tällaista toimintaa koskevaa oikeuskäytäntöä ole olemassa.
Kimmo Tiilikainen korostaa, että apukinosten tekeminen on Itä-Suomen yliopiston ja Metsähallituksen asiantuntijoiden suunnittelemaa ja luonnonsuojeluviranomaisten kontrolloimaa toimintaa.
Kolaustoimenpiteistä voi aiheutua häiriötä pesäpaikkoja etsiville norpille. Sen vuoksi toiminta on sallittua vain ELY-keskuksen luonnonsuojelulain nojalla myöntämällä poikkeusluvalla.
Luvat on annettu Metsähallitukselle ja Itä-Suomen yliopistolle, jotka yhteistyössä suunnittelevat toiminnalle soveliaat alueet ja apukinosten paikat. Lähtökohtana on, että kinokset sijoitetaan paikoille, joilla saimaannorpat ovat aiemminkin pesineet tai talvehtineet tai niiden läheisyyteen.
– Toiminnan tavoitteena on luoda norpalle mahdollisuudet lisääntyä sille luontaisilla alueilla myös ilmasto-olosuhteiden kannalta epäedullisina vuosina, toteaa ympäristöministeri.

Viikon kysymys

Aloitatko syksyn tullen uuden harrastuksen?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...