0

Järvien ja pohjavesien pinnat alhaalla Etelä-Savossa – järvet ovat jäätymässä selvästi alhaisempiin lukemiin

Etelä-Savon ely-keskuksen mukaan kulunut vuosi on ollut Etelä-Savossa tavanomaista kuivempi. Kuivan ja lämpimän kesän sekä vähäsateisen syksyn johdosta järvien pinnan ovat edelleen tavanomaista alempana ja maankosteuden vajaus näkyy pohjavesien pinnoissa.

Etelä-Savossa sekä Vuoksen että Kymijoen vesistöalueilla lokakuu ja etenkin marraskuu olivat vähäsateisia ja jokiin ja järviin tuleva valunta oli ajankohtaan nähden pientä. Marraskuussa sademäärä oli vain noin kolmannes tavanomaiseen verrattuna.

Etelä-Savon järvet ovat jäätyneet tai jäätymässä selvästi keskimääräistä alhaisempiin lukemiin. Talven aikana vedenkorkeuksiin ei ole odotettavissa suuria muutoksia, mikäli sää pysyy talvisena.

Jos talvesta tulee pitkä ja kylmä, voi alhainen vedenkorkeus lisätä joissain vesistöissä ongelmia hapen riittävyyden suhteen. Jos järven vedenpinta on jäätyessään poikkeavan alhaalla, saattaa jäätyminen uhata matalille ranta-alueille asennettuja vesiputkia.

Vesistöjen virtaamat ovat ajankohtaan nähden pieniä. Alhaisten virtaamien vuoksi tälle talvelle ei toistaiseksi ennakoida pahoja hyydetulvia.

Suurista järvistä Saimaan vedenkorkeus on laskenut reilut 20 senttiä ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi. Vedenpinta oli 18.12.2018 Savonlinnan Pihlajaveden asteikossa NN + 75,56 m.

Saimaan vedenkorkeus jatkaa edelleen laskuaan talven aikana, jollei talvesta tule tavallista leudompi ja runsassateinen. Muista Vuoksen vesistöalueen järvistä voi mainita Sulkavan Lohnanjärven (Kuhakoski), jonka vedenpinnan korkeus sivuaa ajankohdan alinta havaintoa koko sadan vuoden havaintojaksolla.

Kuiva hellekesä sekä niukkasateinen loppusyksy näkyvät pohjaveden pinnoissa Etelä-Savossa. Pohjaveden pinnat ovat pienissä ja keskisuurissa muodostumissa  30-40 senttiä ajankohdan keskiarvoja alempana. Etelä-Savon alueelta erityisesti Pieksämäen seudulla on arvioitu pohjavesien korkeuden olevan jopa paljon alle keskimääräisen.

Talvella maan jäädyttyä ja sateen tullessa lumena, pohjavettä ei juurikaan muodostu ja pohjaveden pinnat alkavat laskea kulutuksen ja pohjavesivalunnan mukaisesti. Pohjaveden pinnat saattavat olla ensi keväänä paljon keskimääräistä alemmalla tasolla, jos pysyvä talvinen sää jatkuu pitkään.

– Kaivojen omistajien ja vesilaitosten on syytä seurata vesitilannetta ja varautua ajoissa toimenpiteisiin. Myös veden laatua tulee tarkkailla, sillä se voi heikentyä kuivuusjaksojen takia, ely-keskus muistuttaa.

Rantasalmella sijaitsevassa Etelä-Kokkilan seurantakaivossa vedenpinta käväisi syyskuun alkupuolella yhtä alhaalla kuin syksyllä 2011. Tästä vedenpinta nousi hieman, mutta on sittemmin pysytellyt varsin alhaalla.

Etelä-Savon pienet ja keskisuuret järvet ovat saaneet jääpeitteen. Suurten järvien selkävedet ovat vielä osittain sulina. Alkutalvesta jäänpaksuuden erot vesistön eri osissa ovat suuria, ja tämän vuoksi jäillä liikkujien tulee olla erittäin varovaisia.

– Vaikka rannalla jäätä on jo paikoin tukevasti, voi pientenkin järvien selkävesien jää olla petollisen heikkoa. Heikkoja jäitä tulee varoa edelleen koko maassa.

Viralliset jäänpaksuusmittaukset aloitetaan Etelä-Savossa näillä näkymin tammikuun alussa.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...