0

Talvi tekee tuloaan, ja nyt on hyvä hetki laittaa siivekkäiden talviruokintapaikat kuntoon

Vaikka tällä hetkellä sää tuntuu kovin kesäiseltä, talvi ja kylmyys tekevät vääjäämättä tuloaan. Nyt on jo hyvä hetki muistaa metsien siivekkäitä ja laittaa talvilintujen ruokintapaikat kuntoon sekä hankkia evästä linnuille talven varalle.

Birdlife Suomi -lintujärjestö muistuttaa, että Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.

Järjestön mukaan ihmisen tarjoama talviruokinta auttaa monen talvehtivan linnun selviytymisessä kevääseen. Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia. Esimerkiksi sinitiainen joutuu tankkaamaan moninkertaisesti oman painonsa verran ruokaa selvitäkseen hengissä pakkasyön yli. Lisäksi talven aikana hyvin ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan kynnyksellä.

– Talviruokinnan vaikutukset näkyvät linnustossamme: talitiainen, sinitiainen ja viherpeippo ovat runsastuneet moninkertaisesti viime vuosikymmenten aikana ilmeisesti paljolti talviruokinnan vuoksi. Ruokintojen ansiosta myös yhä useampi mustarastas pystyy talvehtimaan Suomessa. Talviruokinta lienee vaikuttanut myös pikkuvarpusen runsastumiseen, järjestön verkkosivuilla kirjoitetaan.

Talviruokinnalla käyvä lajisto on runsastunut viime vuosina, ja ruokintaa hyödyntävät yhä enemmän myös puukiipijä, tikli, pikkukäpylintu, pyrstötiainen ja käpytikka. Takatalven iskiessä ruokinnalla näkee myös kevätmuutolta kotiutuneita punarintoja, kottaraisia, peippoja ja järripeippoja. Metsälinnuistamme kuusitiainen, hömötiainen, töyhtötiainen ja närhi varastoivat ruokaa talven varalle jo syksyllä, mutta vierailevat myös ahkeraan ruokintapaikoilla kovien pakkasten aikaan.

Uhanalaisista lajeista valkoselkätikka on saanut apua metsiin viedyistä läskinpaloista. Valkoselkätikka ja lukemattomat muut metsälintulajimme kärsivät sopivien ruokailu- ja pesimäalueiden puutteesta. Syynä on linnuille luontaisen monipuolisen metsäluontoympäristön häviäminen ja köyhtyminen.

Lisää lintuasiaa: https://www.birdlife.fi/

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...