0

Varmonniemeen karjaa tikkojen kaveriksi – nautakarjan laiduntamisella turvataan perinnebiotooppia, valkoselkätikan elinolosuhteita ja muita tärkeitä rauhoitusalueen luontoarvoja

Kesälahden Varmonniemessä on kuultu syyskuun lopulla tasaista kaivinkoneen hurinaa. Kylätien varrella kuoppaa kaivaa maanviljelijä ja karjatilan isäntä Pekka Kohonen Syrjäsalmelta. Laajamittainen aidan rakennustyömaa kestää vielä kotvan.
– Syksyn ajaksi tässä työtä riittää, Pekka Kohonen sanoo.
Aidasta tulee vankkarakenteinen. Sähkötolppien väliin kiristetään viisi 2,5 millin paksuista aitalankaa, joista ylimmäisin on 130 senttimetrin korkeudella ja alimmainen 20 sentin korkeudella. Kesällä aitaan kytketään sähkö.
– Tarkoituksena on pitää pedot aidan ulkopuolella, Kohonen sanoo. Lehmät pysyisivät hennommankin aitarakennelman sisässä, eivätkä tarvitsisi näin vahvaa aitaa, hän lisää.

Käynnissä on metsälaitumen rakentaminen. 60 hehtaarin laajuisen laitumen perustaminen vaatii kuuden kilometrin matkan uutta aitaa. Tarkoitusta varten Kohonen on hankkinut aitalangan lisäksi ison määrän käytöstä pois jääneitä sähkötolppia ja 850 aitatolppaa. Tien vieressä aidan runkona toimivat sähkötolpat hän asentaa paikalleen kaivinkoneen avulla. Metsässä aitalankaa voi kiristää puitten väliin.
Ensi kesänä Kohonen tuo luomutilaltaan laitumelle parikymmentä emolehmää vasikoineen ja näiden seurassa kesää viettävän sonnin. Lehmälauma viettää laitumella noin kuukauden ajan, kunnes se palaa kotitilalleen Syrjäsalmelle.
– Metsälaitumella ei riittäisi ravintoa pidemmäksi aikaa, karjan omistaja sanoo.
Lehmien laiduntamisesta alueella hyötyy paitsi karjankasvattaja, myös alueella viihtyvät linnut, esimerkiksi valkoselkätikka. Metsälaidun rakennetaan rauhoitusalueelle, joka siirtyi valtion omistukseen kaksi vuotta sitten
– Lähitulevaisuudessa alue tullaan suojelemaan valtion luonnonsuojelualueena, kertoo luonnonsuojeluasiantuntija Mika Pirinen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Varmonniemessä on yksi maamme arvokkaimmista valkoselkätikkametsistä. Ensi kesänä laitumeksi tuleva metsä kuuluu Pyhäjärven tikkametsät-nimiseen Natura-alueeseen, jolle on perustettu kolme erillistä luonnonsuojelualuetta ja tuleva laidun on niistä yksi.
Metsälaitumen perustamisessa ely-keskus oli aloitteellinen ja etsi lähellä olevaa karjatilallista, joka voisi olla kiinnostunut karjan sijoittamisesta metsään kesän ajaksi. Jos karjaa ei alueelle olisi löytynyt, olisi metsää jouduttu raivaamaan metsurityönä, että metsä olisi valkoselkätikalle ja muille alueen lajeille mieluisa.
Vanhaksi lehtimetsäksi muodostunut alue on entistä kaskimaata, jossa karjakin on laiduntanut. Lahopuiden toukkia syövä valkoselkätikka hyötyy karjasta, jonka avulla aluskasvillisuus pysyy poissa ja metsä avaran valoisana. Karja ylläpitää myös alueelle aiemmin muodostunutta kasvillisuutta ja eliölajeja.
Karjan kasvattajalle ely-keskus maksaa aidan rakentamisesta koituvat kustannukset ja ympäristösopimukseen perustuen karjan kasvattaja saa tuen perinnebiotoopin ylläpitämisestä. Lisälaidun auttaa myös viljelijää riittävän laidunalueen järjestämisestä karjalle.
Kohosen 50-päinen luomukarja on jaettuna useaan laumaan, joita kierrätetään eri laitumilla. Varmonniemen tikkametsä toimii jatkossa karjan kolmantena laitumena ja muut ovat tilakeskuksen yhteydessä Syrjäsalmella.
Pekka Kohonen uskoo, että karja pärjää Varmonniemessä hyvin kunhan niille järjestetään juomavesi ja tuodaan kivennäistä heinäravinnon lisäksi. Yksi lehmä saa kaulaansa seurantalaitteen, jonka avulla kasvattaja tietää lauman liikkeistä.
– Laumaa ja sen liikkeitä on tietenkin seurattava tiiviisti kesän ajan, Kohonen sanoo.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...