Vanhojen muisteluja ja uusia päätöksiä – muistoissa Usvan kennel

Ihamaniemen Talkootuvalla tuoksuvat sisään astuessa kahvi ja karjalanpaisti. Karjalanpaistista voi vetää alueellisen linkin, sillä lauantaina tuvalla muisteltiin karjalankarhukoiran kasvatuksen pioneeria Veikko Mielosta ja Usvan Kenneliä. Pääasiassa hirven ja karhun metsästykseen käytettävän pystykorvarodun kantakoirat ovat kotoisin Karjalasta.
Tapahtumalla haluttiin kerätä tarinoin ja esinein muistoja ja nostaa esille nykypolvelta jo unohtuneen, palkitun kennelin historiaa. Koirapiireissä Usvan Kennel tunnetaan, mutta sen muisto on hiipumassa jopa paikallisilta ihmisiltä.

Ensimmäisessä tapaamisessa toivottiin löytyvän ideoita ja ajatuksia jopa säännöllisen koiratapahtuman järjestämiseksi. Päivän vetäjänä toimi Veikko Mielosen pojanpoika Matti Mielonen. Tapahtuman järjestivät Elävä Ihamaniemi -hankkeen toimijat Paula Asikaisen ja Tuija Valkeapään johdolla.

Matti Mielonen muistelee isoisäänsä rodunkasvattajana ja pioneerina, joka toi karjalankarhukoiran syntymäpaikaltaan Uukuniemeltä Ihamaniemelle.
– Hän jalosti muutamasta koirasta kovalla kädellä rotua eteenpäin pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti.
Veikko Mielosella oli selkeä visio siitä, minkälaisen rodun hän siitä halusi.
– Ammattimainen metsästyskoirarotu, ei mitään lemmikkiä. Hänen kerrotaan maininneen, että paras jalostusväline on parabellum, joten jalostus tapahtui kovan käden kautta. Tästä menetelmästä varmaan nykyaikana älähdettäisiin.
Menetelmä oli ainakin tehokas, sillä Talkootuvan pöytä on pullollaan palkintoja ja kaksi väliseinää täynnä kunniakirjoja.
– Koiria myytiin ympäri Eurooppaa, kaukaisin maa lienee Kanada. Ansiokkain koira oli Usvan Sissi, joka oli moninkertainen Suomen haukkukuningas.
Isoisästään, maanviljelijästä ja perunankasvattajasta, Matilla on muistikuvia vähän, sillä tämä kuoli vuonna 1991 Matin ollessa noin nelivuotias.
– Parhaiten muistan sen, kun leikin tuvan lattialla; Veikko istui joko pöydän takana tai kiikkustuolissa, luki Hesaria ja nortti paloi huulessa. Suu kävi koko ajan. Asioita ja tarinoita riitti, sillä Veikko oli persoona: tunnettu seuramies ja tarinankertoja. Niitä riitti koira- ja metsästysjutuista sotajuttuihin.
Keinutuolista on vieläkin jäljet lattialla.

Lue koko juttu 30.8. Puruvedestä!

Viikon kysymys

Kuinka usein asioit pankkikonttoreissa - vai käytätkö sähköisiä palveluja?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä