Ely-keskus selvittää Hevossalon lannoitushankkeen vaikutukset

Etelä-Savon ely-keskus selvittää, voiko Puruveden Hevossalon saareen suunniteltu metsälannoitushanke vaarantaa Puruveden Natura-arvoja.
Puruveden yksi keskeinen Natura-suojeluperuste on niukkaravinteinen järviluontotyyppi. Hevossalo on keskellä Puruveden puhtaimpia selkävesiä.
– Natura-alueita koskee heikentämiskielto eli niiden arvoja ei saa merkittävästi heikentää. Jos toimenpiteistä arvioidaan aiheutuvan Natura-luontotyypille merkittävää haittaa, ely-keskuksella on mahdollisuus kieltää toiminta, sanoo Etelä-Savon ely-keskuksen johtava luonnonsuojeluasiantuntija Pasi Ryhänen.
Kerimäen Hevossalossa sijaitsevan metsäpalstan lannoitushanke tuli alkuviikosta julkisuuteen Pro Puruvesi ry:n toimesta. Vesiensuojeluyhdistys sai tiedon suunnitellusta helikopterilannoituksesta lauantaina vapaa-ajan asukkaalta.
Tarkistuksessa selvisi, että Rauvanniemen päässä olevaan venesatamaan oli varastoitu suursäkeissä yli parinkymmenen tonnin verran lannoitetta, joiden kohteeksi ilmenivät saaressa olevat hakkuualueet.
Pro Puruvesi ilmoitti sunnuntaina hankkeesta Suomen Metsäkeskukselle sekä Etelä-Savon ely-keskukselle.
– Tilanne vaikutti pöyristyttävältä. Pro Puruvedellä ei ole tällä vuosikymmenellä ollut yhtään metsälannoitustapausta Puruveden rannalla tai saaressa, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Jantunen.

Vähintään yhtä yllättävää Jantusesta on se, että metsälannoitukset eivät ole luvanvaraisia eikä niistä tarvitse tehdä edes ilmoituksia viranomaisille.
– Tapaus korostaa palveluja tarjoavien metsäalan yrittäjien vastuuta. Tuntuisi tarpeelliselta vähintään ilmoitus myös viranomaisille herkillä alueilla tapahtuvista metsälannoituksista, jolloin viranomainen voi antaa tarvittaessa rajoitukset ja ohjeet sekä tarkastaa toteutuksen, sanoo Jantunen.
Ely-keskus on saanut Pro Puruveden myötävaikutuksella yhteyden kyseiseen maanomistajaan, joka haluaa olla kiinteässä yhteistyössä lannoittamiseen liittyvissä asioissa. Yhtenä toimijana hankkeessa on yksi suuri metsäyhtiö.
Ely-keskus odottaa nyt tarkempaa lannoitussuunnitelmaa, josta hankkeen yksityiskohdat ilmenevät. Lannoitusta ei toteuteta ainakaan lähiviikkoina ennen kuin ely-keskuksen kanta on selvillä.
– Seuraavaksi arvioidaan faktojen pohjalta lannoituksen haittakynnystä. Alueen maastopohja, ojitukset ja maanpinnan muodot vaikuttavat siihen, miten paljon ravinteita voi huuhtoutua vesistöön, selventää Pasi Ryhänen.
Hevossaloon varatuissa lannoitteissa on tuoteselosteen mukaan muun muassa 25 prosenttia typpeä, kaksi prosenttia fosforia ja 0,3 prosenttia booria.
Haitta-arvion pohjalta ratkaistaan, pitääkö lannoitussuunnitelmaa muuttaa vai onko se tarpeen kieltää kokonaan.
Myös maanomistaja on Ryhäsen mukaan kiinnostunut lannoituksen todellisista vaikutuksista. Jos yleisesti sallittu toiminta kielletään luonnonsuojelulain nojalla, siitä voi tulla korvausvelvollisuus maanomistajalle.
Reijo Jantunen muistuttaa, että Freshabit-hankkeessa selvitetään myös ravinteiden kulkeutumista pohjavesiin ja sitä kautta vesistöön. Lannoitusten yksi riski voi olla ravinteiden päätyminen pohjavesien kautta Puruveteen.

Koska metsälannoituksiin ei liity lupamenettelyä, pitää johtava luonnonsuojeluasiantuntija tärkeänä metsäalan toimijoiden vastuun kirkastumista.
– Kun arvokkaita vesiä yritetään hoitaa ja siihen laitetaan rahaa sekä työaikaa, pitäisi tietoisuuden tästä olla mahdollisimman hyvä myös kaikessa taloustoiminnassa, perää Pasi Ryhänen.
Ryhänen ei osaa vielä arvioida, milloin ratkaisu Hevossalon lannoituksista tulee.

Lue lisää uutisia 16.8. Puruvedestä!

Viikon kysymys

Mitä odotat alkaneelta syksyltä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...