25 tekemisen makuista vuotta – Hiukkajoen seudulla kylätoimintaa jo neljännesvuosisata

Hiukkajoen kylällä juhlistettiin sunnuntaina 25 tekemisen makuisen vuoden täyttymistä. Kylätalolla pidetyssä juhlassa muisteltiin ja muistettiin sekä entisiä että nykyisiä toimijoita, sekä kiitoksin että kukkasin.
Kylätoimikunta sai alkunsa vuonna 1993 ensimmäisenä puheenjohtajana toimineen Erkki Ahosen ajatuksesta. Hetkiä alusta lähemmäs nykypäivää muisteli puheessaan toimikunnan toinen puheenjohtaja Oki Astikainen.
Muistelunsa hän aloitti kylää rankimmin ravistelleesta tapahtumasta, melko tuoreen kylätalon palosta vuonna 2007. Onnettomuus oli järkytys; suurin ponnistuksin käyttöön saatu kylätalo paloi yhdessä yössä poroksi.
– Kävin myöhemmin palopaikalla itsekin, mukana oli vanha äitini, joka tuhon nähdessään parahti: Nyt se paloi tuo pianokkii, Astikainen muisteli.
Samalla paloi suuri osa kyläyhdistyksen papereista. Kylätoiminnan alkuajat ovat kirjojen ja kansien sijasta ylhäällä mukana olleiden muistoissa.

Ennen kylätoimikuntaa ja sittemmin -yhdistystä Hiukkajoella toimi monta erillistä, oman alansa spesiaaliseuraa, jotka osaltaan ajoivat kylän etuja.
Silti Erkki Ahonen halusi perustaa uuden toimikunnan, hän kaipasi uutta sykettä ja toimintaa!
– Kylätoiminta oli tuolloin muutenkin nosteessa vähän joka puolella, joten miksei sitten Hiukkajoellakin, Astikainen sanaili.
Yleinen kyläkokous pidettiin Hälvänmäessä, kotiseutumuseolla 1. heinäkuuta 1993. Ensimmäinen kylätoimikunta oli kooltaan suuri, yhteensä 10 jäsentä.
Puheenjohtajaksi valitun Erkki Ahosen lisäksi toimikuntaan valittiin Markku Ahokas, Lasse Ahonen, Pirjo Casada, Heli Hakala, Maija-Liisa Kosonen, Ismo Laamanen, Eeva Pekonen, Oki Astikainen ja ensimmäiseksi sihteeriksi valittu Päivi Honkanen.
Toimikunnan ensimmäisiä projekteja oli kylän palveluhakemiston luominen. Toinen alkuvuosien mielenkiintoinen tapahtuma oli linja-auton odotuskatosten suunnittelu, rakentaminen ja pystytys.
– Suunnitteluun osallistuivat muistaakseni myös koululaiset, joiden piirrosten pohjalta valittiin malli toteutettavaksi. Työ tehtiin talkoilla.
Katoksista tuli vahvoja, sillä ne ovat kestäneet aina näihin päiviin saakka.

Koululaiset olivat mukana kylätoiminnassa myös 2000-luvulla kyläpaita-projektin tiimoilta. Koululaiset kisasivat paidan tekstin ja kuvan suunnittelussa.
– Voittajaksi valittiin Oskari Kososen ehdotus, ”Hiukkajoki, siel on meijän koti”, Astikainen kertoi.
Vuonna 1995 Astikaisesta tuli kylätoimikunnan puheenjohtaja. Samaan aikaan muotiin tulivat kyläkauppapäivät. Sellaisia järjestettiin sitten Hiukkajoellakin.
– Ideoitiin kaikenlaista oheisohjelmaa. Oli verenpaineen mittausta, tikanheittokisaa, laulukuoroa, vasikan rodun tai kauppiaan painon arvausta.
Kyläkauppa lahjoitti palkinnot ja ihmisillä oli hauskaa! Lisäksi sääkin oli yleensä suosiollinen.
Astikaisen puheenjohtajuuden aikana Hiukkajoki sai myös oman Pro Patriansa, sodissa menehtyneiden sankarivainajien muistotaulun.
Sen paljastustilaisuutta juhlittiin koululla, nykyisellä kylätalolla itsenäisyyspäivän aattona 1997.
– Myöhempien tapahtumien seurauksena se siirrettiin seurakuntatalolle arvoiselleen paikalle.

Lue koko juttu 9.8. Puruvedestä!

Viikon kysymys

Oliko Savonlinnan sivistyslautakunnalta oikea ratkaisu, että Punkaharjun kirjasto jää nykyiseen kirjastotaloon?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä