Savonrannan pöllötutkija tavoitti kyläpöllöset

Savonrantalainen pöllötutkija Heimo Mikkola on vihkiytynyt tänä kesänä Unkarin-kesäasunnollaan kyläpöllösiin.
Tästä veikeästä ja tuikeasilmäisestä pikkupedosta on tänä vuonna tehty havaintoja myös Suomessa.
– Ilmaston lämpeneminen, eritoten kuumat keväät, tuovat ilmeisesti kyläpöllösiä yhä useammin myös Suomeen. Ensimmäisen kerran pöllö löytyi Hauholta 2011 ja tänä keväänä laji nähtiin ja valokuvattiin taas Hauholla ja sen lisäksi kuultiin uudessa paikassa Kristiinankaupungissa, Mikkola selventää.

Mikkola toivoi Puruveden Kesälehdessä 8.6. hyvää pöllökesää Suomeen. Sellaista ei kuitenkaan hänen mukaansa tullut – valitettavasti.
– Myyrien vähyyden ansiosta sitä ei tänne tullut, mutta Unkarissa tilanne oli toinen.
Heimo Mikkola ja puolisonsa Anita Mikkola ovat vierailleet Unkarissa vuodesta 1973 lähtien ja tehneet tutkimuksen kyläpöllösen syyshuutelusta mökillään Balaton järven lähellä.
– Pari vuotta sitten Unkarin pöllötutkijat ehdottivat yhteistyötä tämän huonosti tunnetun pöllölajin tutkimiseksi. Unkarin puolesta tutkimuksessa ovat mukana Orsolya ja Balázs Jusztin.
Balázs on ympäristönsuojelu konsultti, joka Mikkolan mukaan käyttää lähes kaiken vapaa-aikansa kyläpöllösen tutkimiseen. Orsolya on töissä Nokialla Budapestissä ja kääntää unkarilaisille englanninkielisiä pöllöjuttuja ja toimii tarvittaessa tulkkina.

Käytännön yhteistyö alkoi toukokuussa 2018 Unkarin parhaalla kyläpöllösen pesimisalueella Budapestin lähellä.
Heimo Mikkola kertoo, että rauhoitettu metsä- ja niittyalue on entinen armeijan harjoitusalue, joka on säilynyt asumattomana ja tutkimattomana tähän asti.
– Toukokuussa alueen niityt olivat täynnä ahomansikoita ja metsiköiden valtapuut, valeakasiat, olivat täydessä kukassa. Alue toi jotenkin mieleen Afrikan savannin, ehkä siksi, että kyläpöllösen ohella paikalla olivat Afrikassa talvehtivista linnuista eksoottinen harjalintu, värikäs mehiläissyöjä ja taivaansininen sininärhi.

Tällä hetkellä alueella Unkarissa on lähes 80 pöllönpönttöä, ja niiden lisäksi vielä useita luonnonkoloja, joista pöllö kilpailee harjalintujen ja muiden kolopesijöiden kanssa.
– Kaikki pöllöt rengastetaan ja mitataan, ja saldo on jo yli 100 rengastettua, mutta tähän mennessä rengaslöytöjä on kertynyt hyvin vähän. Itse asiassa vain alueelle vuodesta toiseen Afrikasta palanneita lintuja on kontrolloitu kymmenen kertaa. Se osoittaa, että laji on uskollinen pesimisalueelle vuodesta toiseen, jos vain selviää takaisin Unkariin pitkältä muuttomatkaltaan.
Mikkola kertoo, että jo kahtena vuonna on yhdellä pesällä ollut web-kamera, josta on netissä voinut seurata lintujen pesimispuuhia.
– Näin saadaan selville myös lajin suosimat ravintokohteet. Pesimisen alku näyttää riippuvan laulukaskaiden määristä. Pöllöt palaavat Afrikasta jo huhtikuun alussa, mutta aloittavat pesinnän vasta toukokuun puolivälissä. Näin poikasten kuoriutuminen ajoittuu parhaaseen kaskaskauteen.
Kameran avulla lintujen perhe-elämästä on paljastunut uusia piirteitä. Monilla pöllöillä yhdellä koiraalla voi joskus olla kaksi naarasta, mutta Unkarissa on supernaaras, jolla oli kaksi koirasta, jotka ruokkivat ensin naarasta ja myöhemmin myös sen poikasia.

Mikkola kritisoi sitä, että lajin nimi on Suomessa muutettu kyläpöllöseksi.
– Pöllönen-sanasta jää tunne, ettei olisi kyse olisi edes oikeasta pöllöstä. Lajin alkuperäinen nimi Suomessa oli kääpiösarvipöllö, joka siis muutettiin kyläpöllöseksi.
Unkarissa pöllön nimi on ”fűleskuvik”, joka hyvin vastasi Suomen kääpiösarvipöllöä. ”Fűles” tarkoittaa sarvellista ja ”kuvik” pikkupöllöä.

Mikkola kertoo, että yhteistyöprojekti on saanut julkisuutta Unkarin televisiossa ja luontolehdissä. Seuraavan kerran Mikkolat matkaavat Unkariin syyskuussa juuri ennen, kun tutkittavat pöllöt valmistelevat Afrikkaan muuttoaan.
– Kauniilla ilmalla pöllökoiraat innostuvat usein toistuviin soidinhuutoihin ennen muuttomatkaa.
Lajin alkuperäinen nimi oli kääpiösarvipöllö.

Heimo Mikkola
Heimo Mikkola on palkittu pöllötutkija, joka on kirjoittanut useita kirjoja.
Savonrannalla Mikkola on asunut vuodesta 1989 lähtien. Hänellä on toinen asunto Unkarissa.
Heimo Mikkola on väitellyt eläintieteen tohtoriksi vuonna 1982 ja on nykyään eläkkeellä.

Viikon kysymys

Mitä odotat alkaneelta syksyltä?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...