0

Katiskakalastusta edistävä hanke polkaistiin käyntiin Punkaharjulla – mukana Juha Taskinen, Kari Hietalahti, Saimi Hoyer ja Kenraali Pancho

Hotelli Rantakatissa Punkaharjulla polkaistiin lauantaina 21.7. käyntiin katiskakalastusta edistävä hanke.
Saimaa-katiskajuhlassa oli kirjaimellisesti tekemisen meininkiä, sillä lähes koko juhlan ajan näppäräsormiset vapaaehtoiset rakensivat taustalla katiskoita.
Kaksi heistä olivat Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen ja hänen puolisonsa Esko Tiainen.
– Kävimme vuosi sitten Juha Taskisen luona opettelemassa näiden katiskoiden tekemistä. Nyt tekeminen sujuu kokemuksella ja vauhdikkaasti, Kaarina Tiainen esitteli.
Nyt käynnistyneen hankkeen tarkoituksena on saada ihmisiä sekä kalastamaan entistä enemmän, että vaihtamaan verkkonsa katiskakalastukseen.
Hanke järjestää talkoita, joissa opetellaan yhdessä katiskojen valmistusta Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueella. Osakaskunnat olisivat talkoiden osalta paras yhteistyökumppani.
– Ensimmäiset talkoot ovat jo tällä viikolla. Etelä-Savoon ei ole vielä sovittuja talkoita, etsimmekin nyt osakaskuntia joiden luo voimme mennä katiskoja tekemään.

Katiskanrakennustalkoot tuovat osakaskuntiin myös lisää yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen meininkiä. Katiskanrakennuksen lomassa ehtii hyvin vaihtaa kuulumisia ja kalatarinoita, ehkä löytää uuden kalakaverinkin.
Katiskanteko-opin lisäksi myynnissä on myös valmiita katiskoita, jotka vapaaehtoiset valmistavat.
– Siltä varalta, etteivät kaikkien sormet taivu oman katiskan valmistukseen, Kaarina Tiainen toteaa.
Katiskojen, kuten tapahtumissa myytävien arpojenkin tuotto käytetään norppien suojelutyöhön, käytännössä hankkeen toiminnan kautta.
Kallein investointi katiskanteossa ovat sinkilöiden kiinnitykseen käytettävät pihdit. Kun ne on hankittu kertainvestointina, jokaisen katiskan materiaalien hinnaksi jää noin 25 euroa.

Katiskojen ja niiden teko-oppien lisäksi hanke tuo mukanaan tietoa monista katiskakalastuksen osa-alueista, aina kalastukseen liittyvistä säädöksistä saaliin käsittelyyn asti.
Opastuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Saimaan luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
– Oikeanlaisella katiskakalastuksella voidaan suojella uhanalaisia lohikaloja ja saimaannorppaa, Etelä-Savon luonnonsuojelupiirin puheenjohtaja Markku Nironen sanoi.
Katiskakalastusta edistävässä hankkeessa mukana ovat Suomen Luonnonsuojeluliitto sekä aiemman Hyvä katiska -hankkeen vetäjät, luontokuvaaja ja kalastaja Juha Taskinen sekä näyttelijä Kari Hietalahti.
Hanke on saanut ELY-keskukselta rahoitusta 10 000 euroa.

Hotelli Rantakatin yrittäjä Jani Kero oli hyvillä mielin hotellilla järjestetystä Saimaa-katiskajuhlasta.
– Luonnonsuojeluyhdistys piti keväällä kokouksensa meillä. Kuvat verkkoihin hukkuneista norpista olivat karua todellisuutta. Siinä syntyi ajatus katiskajuhlasta.
Kero kertoi käyneensä taannoin matkalla Borneolla. Hän tutustui siellä uhanalaisiin nenäapinoihin ja mietti, antaisiko panoksensa niiden suojeluun. Sitten syntyi ajatus siitä, että lähellä on suomalaisten oma, varsin harvinainen suojelukohde.
– Verkkoa en ole eläessäni laskenut, enkä koe tarvetta enää sitä aloittaakaan. Minulle on mieluisinta saada kalansaalista katiskan lisäksi virvelöiden, Kero totesi.

Särkimoussea menisi vaikka miten paljon

Hotelli Punkaharjussa suositaan puhtaita makuja ja raaka-aineita. Hotelliyrittäjä Saimi Hoyer kiittelee katiskalla saatavan kaloja, joita hotellin ravintolassa valmistetaan suussa sulaviksi herkuiksi.
– Särkimoussea menisi vaikka miten paljon, sitä ostettaisiin mukaankin. Oma herkkuni jo lapsuudesta on tönkkösuolattu särki, Hoyer mainitsi Punkaharjulla lauantaina pidetyssä katiskajuhlassa.
Ammattikalastajaksi kaksi vuotta sitten ryhtynyt Juha ”Norppa” Taskinen toimittaa kalaa myös hotelli Punkaharjun ravintolaan.
– Särjet ja pienet ahvenet ovat kalaruokien aatelia, kun ne osataan valmistaa. Mistä vain saisi kysyntää vastaavan määrän särkiä, Taskinen mietti.
Hänellä on tällä hetkellä satakunta katiskaa ammattikäytössä. Viime kesä oli kylmien vesiensäkin vuoksi heikko, tämä kesä on jo nyt reilusti kalallisesti parempi.
– Pyyntisyvyys on katiskakalastuksessa kaiken a ja o, sen olen huomannut. Hyvälle paikkaa voi tehdä useamman katiskan ketjun. Pienet kalat houkuttavat katiskaan isompia.
Sekä Saimi Hoyer että Juha Taskinen allekirjoittavat sen, ettei kalaruokien syönti lopu norppien ja lohikalojen suojelun vuoksi.
– Ihmisen pitää vaan uudistaa ajatteluaan ja pyyntikeinojaan. Etsiä vanhoja ruokareseptejä, tehdä uusia. Olen onnellinen pienistä ahvenista ja särjistä, purkitan ne ja herkuttelen, Taskinen sanoo.
Saimi Hoyerin mukaan sekä kalat että sienet kannattaa syödä oman makuisinaan, makua ei kannata peittää liikaa mausteilla.
– Enkä sotkisi lajeja keskenään. En haukea ja särkeä, enkä haperoa ja kantarellia. Jokaisen luonnonantimen ominaismaku on itsessään herkullinen.
Hoyer puhui juhlassa myös alueen matkailuvahvuudesta, joka on harvoin tullut esille: pimeys.
– Pimeysmatkailu on vahvasti tulossa. Syksy, pimeys, hiljaisuus. Kuulaus, turvallisuus, luonto. Meillä on ne kaikki, ainutlaatuisuus, jota enää harvoissa paikoin on.
Viime viikonloppuna Hoyerin hotellin vieraina oli japanilainen ryhmä, joka kuvasi häntä ja Punkaharjua televisio-ohjelmaan. Japanissa lähes kaikkialla on vilkkuvia neonvaloja, liikennettä, äänten kakofoniaa.
– He kuvasivat minua poimimassa mustikoita. Sienet, marjat, jokamiehenoikeudet olivat heille valtava ihmetys. Ja metsän rauha. Meidän valttimme lumoavat matkailijoita, hän kuvaili.

Kesän komein katiska-ahven painoi 1,3 kiloa

Näyttelijä Kari ”Hissu” Hietalahti ja luontokuvaaja sekä kalastaja Juha ”Norppa” Taskinen jatkavat katiskoiden tekemistä tunnetuksi myös juuri alkaneessa hankkeessa.
Hietalahti ja Kenraali Pancho, televisiosta tuttu kalakoira, osallistuivat lauantaiseen Saimaa-katiskajuhlaan.
– Minulla on kaksi katiskaa pyynnissä mökkijärvellä. Mainitsemisen arvoinen saalis on 1,3-kiloinen ahven, joka katiskaan oli viime viikolla uinut, Hietalahti hymyili.
Hän ja Pancho ovat lomailleet huhtikuulta lähtien. Paluu töihin alkaa olla käsillä. Töitäkin tärkeämmäksi Hietalahti listaa kuitenkin uutuusdokumentin, jonka ensi-illan hän sai puhutuksi Savonlinnan Kisalinnaan.
Nuorten miesten kuvaama dokumentti kertoo Suomen uhanalaisista ja sukupuuttoon kuolleista vaelluskalakannoista sekä niiden kaltoinkohdelluista elin- ja lisääntymisalueista.
– Concrete Reasons on painavaa asiaa. Se kannattaa tulla katsomaan. On opittava tehdyistä virheistä, ettei niitä toisteta ja menetetä yhä lisää kalalajeja, Hietalahti tiivisti.
Saimaanlohi ja -nieriä ovat tällä hetkellä uhanalaisempia kuin Saimaannorppa.

Dokumentin ensi-ilta on Kisalinnassa perjantaina 17.8 kello 19. Paikalla on toinen dokumentin ohjaajista, Toni Kinnunen. Toinen ohjaaja, Risto Ruokola, ei ehdi paikalle.
– Elokuva kertoo vesivoimatuotannon vaikutuksista vesistöihin. Lähin esimerkki ei ole kaukana. Jos Hiitolanjoen vesivoimaesteitä ei olisi, Laatokan lohi nousisi Simpelejärveen, Hietalahti mainitsi.
Hän lisäsi padonpurkuhankkeen näyttäneen jo hyvältä, mutta peruuntuneen äkillisesti.
– Kalatien rakentaminen olisi sinne toinen vaihtoehto, mutta siihen en usko. Mikä mieletön asia luonnolle, matkailuvalttikin, olisi luontaisesti noussut Laatokan lohi Simpelejärvessä!
Dokumentissa käsitellään Saimaata yhtenä esimerkkinä siitä, miten pitkäkestoinen vesistöjen valjastaminen ihmisen hyväksikäyttöön vaikuttaa vesistöön.
– Filmi ei ole iloinen, muttei ole vaelluskalakantojemme kohtalokaan. Norppien lisäksi vaelluskalat ovat erityisen lähellä sydäntäni.

Hietalahti palaa muutenkin elokuussa kesälomamaisemiinsa, Jari ja Kari-lastensarjan kuvausten merkeissä.
– Sarjaa kuvataan Punkaharjun lisäksi muun muassa Kolovedellä. Ennen sitä lähden vielä Venäjälle, perhokalastamaan lohia.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...