Kunniaa runoniekalle ja alueen asiamiehelle – Pietari Makkoselle oma muistomerkki

Aikansa vaikuttajaa ja kansalaisten edustajaa, monen vastuun hoitajaa ja sanantaitajaa Pietari Makkosta muistettiin perjantaina kunniakkaasi Hanhijärven Mansikkamäellä muistomerkin paljastustilaisuudessa.
1800-luvulla vaikuttaneen hanhijärveläisen Makkosen muistomerkki sijaitsee vanhan koulurakennuksen pihapiirissä olevan kuusen juurella. Sen siunasi avajaistilaisuudessa juhlavasti rovasti ja kamarineuvos Veli-Matti Hynninen. Kivipaaden paljastivat paikkakuntalaiset Ossi Nousiainen ja Aulis Kovanen.
Lisäksi alueelle on valmistunut kaksi runopenkkiä sekä Makkosen kotitilalle Mäkelänmäelle johtava runopolku. Ne ovat niin ikään Pietari Makkosen perinnetoimikunnan aikaansaamaa työtä.
Toinen runopenkeistä sijaitsee muistomerkin vieressä, toinen kävelymatkan päässä koululta olevalla Mäkelänmäellä. Runorasteista kaksi on merkityn polun varrella, kolmas Makkosen kotitilan luona.
Mäkelänmäki sijaitsee omalla rauhaisalla paikallaan, ja sieltä avautuu Veli-Matti Hynnisen mukaan komea näköala Hanhijärvelle päin. Paikkaan kulminoituu Hynnisen mukaan osa Makkosen luonnetta.
– Vaikka hän olikin luonteeltaan seurallinen, halusi Makkonen kuitenkin myös katsella ”omalta mäeltä omaa taivasta ja haistella ja omaa ilmaa”, Hynninen lausui.

Virallisen juhlapuheen pitänyt maakuntaneuvos Pekka Nousiainen kävi laajemmin läpi Makkosen vaiheita ja roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Nousiainen muistutti, että Makkosen elämäntyöstä on ryhdytty tietämään ja puhumaan laajemmin vasta viime vuosikymmenten aikana.
– Itse olen käynyt Mansikkamäellä kansakoulua vuosina 1952-56. Veistotunnit pidettiin tuolloin Mäkelänmäellä. Kylän suurmiehestä ei tuohon aikaan kuitenkaan puhuttu juuri mitään.
– Tietoisuus Pietari Makkosesta lisääntyi oikeastaan vasta silloin, kun Enonkosken kunta vuonna nimesi kosken rantatien Pietari Makkosen tieksi ja Reijo Pakarinen julkaisi Pietari Makkosta käsittelevän kirjan vuonna 2006. Lisäksi vuonna 1994 julkaistussa Hanhijärven kyläkirjassa on tietoa Pietari Makkosesta.

Makkosen elinaikaan Hanhijärvi kuului vielä Kerimäkeen. Historiankirjoihin Makkonen on jäänyt erityisesti Kerimäen uuden kirkon, maailman suurimman puukirkon, rakentamiseen liittyneiden tehtävien johdosta.
Nousiainen kertasi Makkosen toimineen viljamakasiinin hoitajan tehtävässä vuodesta 1834 alkaen. Tehtävänä oli muun muassa kerätä talonpojilta viljaveroa ja rahaa kirkon rakentamiskassaan.
– Tehtävä ei ollut helppo ja Makkonen joutui uhkausten ja oikeudenkin kautta vaatimaan suorituksia. Yksi hankaluus oli, että paikallisten sahojen patruunat kieltäytyivät maksamasta veroa kirkon rakentamiseen, samoin pappilat ja kirkkoherra.
Kaikkia oikeusasioita hoiti Makkonen. Myöhemmin hän toimi myös muun muassa kirkon piirustuksia käsittelevässä toimikunnassa.
– Viljamakasiinin hoitajan pesti ja uuden kirkon rakentamisrupeama kesti kaikkiaan 14 vuotta Pietari Makkosen osalta. Kirkon valmistuessa hän oli 63-vuotias.

 

Lue koko juttu 5.7. Puruvedestä!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Viikon kysymys

Mikä on Suomen kesässä parasta loma-aikaa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...