Yli 1500 ylioppilasta, toistakymmentä tohtoria

Eläkkeellä olevan rehtori Jaakko Hassisen ääni värähti useaan otteeseen, kun hän muisteli Kerimäen lukion vaiheita oppilaitoksen viimeisessä kevätjuhlassa.
Juhlapuhujaksi kutsuttu Hassinen luotsasi itse lukiota vuodesta 1997 elokuuhun 2016. Vielä pidemmän siivun (1974-97) Kerimäen lukion rehtorina teki Matti Kosonen.
Kerimäen lukio olisi täyttänyt tulevana syksynä 50 vuotta.

Vuonna 1961 aloittanut Kerimäen keskikoulu oli ensimmäinen Suomen valtion perustama oppikoulu maaseudulle.
– Silloisen Kouluhallituksen listoilla Kerimäki oli sijoitettu viimeiseksi, mutta valtioneuvosto määräsi koulun Kerimäelle. Valtioneuvoston päätökseen vaikutti melko varmasti silloinen oikeusministeri, joka oli Kerimäen poikia, muisteli Hassinen.
Vuonna 1966 oppikoulun vanhempainneuvosto esitti kouluhallitukselle keskikoulun laajentamista lukioluokilla.
Toive toteutui 1968, kun oppikoulu muuttui yliopistoon johtavaksi Kerimäen Yhteislyseoksi. Alkuvuodet lukion rehtorina toimi Lauri Pohjannoro.
Peruskoulun myötä 1975 yhteislyseon kolme ylintä luokkaa muodostivat lukion ja nimi muuttui Kerimäen lukioksi.

Hassinen kertasi oppilasmäärien muutosta. Lukiotoiminnan alkaessa 1968 keskikoulussa oli 294 oppilasta ja lukiossa 24 opiskelijaa.
Peruskouluun siirryttäessä vuonna 1975 yläasteella oli huimat 423 oppilasta ja lukiossakin 135 opiskelijaa. Vuoden 2008 lukuvuoden alussa oli yläkoulussa enää 216 oppilasta ja lukiossa 87 opiskelijaa.
Yläkoulun oppilasmäärän pudotus johtui Savonrannan oman yläkoulun perustamisesta 1989.
Ensi syksynä Kerimäen yläkoulussa on noin 140 oppilasta.

Lue koko juttu 7.6. Puruvedestä!

Viikon kysymys

Mikä on Suomen kesässä parasta loma-aikaa?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...