Pääkanta-Säätiölle logokilpailu – virkistyskeskuksen puitteita kohennetaan tänä vuonna

Kerimäellä toimiva Pääkanta-Säätiö haluaa itselleen oman logon eli tunnuksen jota käytetään säätiön toiminnoissa ja papereissa.
Säätiö on päättänyt julistaa logon suunnittelukilpailun, johon voivat osallistua Kerimäellä syntyneet tai joskus asuneet henkilöt, mukaan lukien loma-asukkaat.
– Pääasia, että on joku yhteys Kerimäkeen, tiivistää säätiön hallituksen puheenjohtaja Kauko Rauhansalo.
Tunnusta on tarkoitus käyttää kirjelomakkeissa, kirjekuorissa, julisteissa, ilmoituksissa ja muissa painotuotteissa sekä tekstiileissä ja säätiön kotisivuilla.

Logokilpailun kilpailuaika on 1.6. – 30.9.2018. Logoehdotukset pitää laatia värillisinä A4-koossa ottaen huomioon käyttötarkoitukset, joissa logo on pienennettynä. Ehdotuksissa voi olla tekstit Pääkanta-Säätiö sr ja/tai Kerimäki.
– Logoa tulee voida käyttää myös mustavalkoisena ja mustavalkoversio on hyvä liittää mukaan ehdotukseen, täydentää säätiön hallituksen jäsen Matti Rautiainen.
Kilpailuehdotukset on varustettava nimimerkillä. Kilpailusalaisuuden säilyttämiseksi oma nimi ja yhteystiedot on liitettävä nimimerkillä varustettiin suljettuun kirjekuoreen. Samalla tai eri nimimerkillä voi lähettää useampia ehdotuksia.
Palkintoraadin muodostaa säätiön hallitus. Kilpailu ratkaistaan tämän vuoden aikana.
Ensimmäinen palkinto on 300 euroa ja kakkospalkinto 200 euroa. Palkinnolla säätiö lunastaa oikeuden käyttää voittanutta ehdotusta aineistoissaan.

Toukokuisena lauantaina Pääkannassa heiluivat kirveet ja lensivät pilkkeet, kun Pääkanta-Säätiön hallitus oli polttopuutalkoissa.
Virkistyskeskuksen ylläpito perustuu suurelta osin vapaaehtoistyöhön.
– Talkoilla tämä pysyy pystyssä. Talkoot ovat kaikille avoimia, kannustaa Kauko Rauhansalo.
Ulkoalueiden kesähoito on ulkoistettu kerimäkeläisille seuroille. Hallituksen jäsenillä on vastuuviikot, joihin kuuluu paikkojen tarkistaminen.
Niemen nokkaan taannoin valmistunut laavu on kansalaisten vapaassa käytössä, mutta muut tilat ovat vuokrattavia.
– Kun polttopuulle ei lasketa hintaa, käyttökulut saadaan suunnilleen katettua vuokrilla.

Lue koko juttu 24.5. Puruvedestä!

Kommentteja aiheesta “Pääkanta-Säätiölle logokilpailu – virkistyskeskuksen puitteita kohennetaan tänä vuonna

  • 27.5.2018 at 13:22
    Permalink

    ” Tervehdys Pääkanta -Säätiön halitukselle .” ( Kauko Rauhansalo)., Helsingistä.
    En ole kilpailussa mukana , mutta erittäin mielenkiinnolla mukana tämän kaltaisissa virkistysalueiden kunnostamisissa. Itse olen asunut Kerimäellä ja toisaalta asun edelleenkin.
    Muutamia ajatuksia historiallisesta menneisyydestä.
    Upsalan kokouksessa v. 1892 , päätettiin , että kaikkien vrastojen ja virkamiesten toimitus kirjat ovat kirjoitettava sillä kielellä , jota yleisesti käytetään. Tämä on tärkeimpiä hetkiä Suomen kansan historiassa , sen kautta laskettiin perusta vuosisatain kehitykselle. Tämän kautta tuli midän kansamme protestanttisten kansojen joukkoon ja sai todella kristuksen evankeliumin valkeudeksi .
    Tämä evankeliumi on vienyt Suomen kansaa eteenpäin. Kasvattanut sitä vapaudessa , itsenäisyydessä ja kasalaishyveissä ja antanut sille iänikuisen toivon , se laski peruskiven monelle isänmaalliselle työlle ja Suomen kielen viljelylle.
    Upsalan kokous kylvi sanomattoman kallisarvoisen siemenen , Jumalaa kiittäen muistamme sitä.
    Piispojen kanta vaikutti Kerimäen kehitykseen.
    Tavallinen jumalanpalvelus kesti tunnin , ehtoollisjumalanpalvelus kaksituntia.
    Rippikirjoitus ehtoolliselle ilmoittatumiseen pidettiin lauantaiiltana , iltahämärissä ,kynttilänvalossa Tilaisuuteen kuului rippisaarna ja katekismussaarna , Kirkonkirjoihin merkittiin osallistujien nimet . Ehtoollispäivän aamuna ripille osallistujat paastosivat , pukeutumisessa oli omat säännöt. Naiset pukeutuivat kokomustiin naisellisiin pitkiin hameisiin ja hartiahuiveihin , miehillä , mustat puvut
    Kerimäki joka kuuluu Savonlinnaan , rukoiltiin kuninkaallisen perheen puolesta ja vuoroin Venäjän keisarihuoneen puolesta . Venäjänkielen käyttöön anomuskirjeessä kehotettiin ,Venäjän ja Suomen väliselle kulttuuriyhteistyölle , kielestä annetut asetukset 2 § :ssä säädetyissä rajoissa.
    Ruotsin vallan aikana pitäjälle arvokasta oli sen alueella sijaitseva Puruvesi . V.1743 Turun rauhassa Savonlinna jäi Venäjän yhteyteen . Raja halkaisi Kerimäen , josta muodostui Jouhenniemi , alueen väliin jäi kiistanalainen osa , ” Kerimäen vapaa valtio ”. Se ei kuulunut Venäjän eikä Ruotsin hallintoon.
    Siihen alueeseen kuului minun kotini , joka on edelleen omani.

Comments are closed.

Viikon kysymys

Oliko Savonlinnan sivistyslautakunnalta oikea ratkaisu, että Punkaharjun kirjasto jää nykyiseen kirjastotaloon?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...
Kommentoi kyselyä