0

Lahnan verkkopyynti hillitsee rehevöitymistä – läikkätauti yhteydessä lahnakannan runsastumiseen Puruvedellä

Verkkokalastuksesta löytyy ehkä yllättäväkin yhteys Puruveden veden laatuun.
Lahna on yksi hyvä indikaattorikala, joka kertoo järven rehevöitymisestä. Lahnakanta voimistuu, jos vesistöön pääsee liikaa ravinteita. Toisaalta pohjaa tonkivat lahnat ylläpitävät järven ravinnekiertoa koko ajan ja edistävät rehevöitymistä.
Puruveden lahnakanta on jo pitkään voimistunut.
– Lahnanpyyntiä pitäisi Puruvedellä tehostaa, mutta lahnan kalastajat ovat vähentyneet. Lahnan kaupalliset markkinat ovat olleet pienet, mutta särkikalojen menekki näyttäisi onneksi olevan kasvussa jalostuksen kehittyessä, sanoo ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Seppo Reponen.

Yhteys norpansuojeluun ja kalastusrajoituksiin tulee siitä, että lahnaa saa parhaiten verkoilla keväällä ja alkukesästä. Kantaa voi hillitä tehokkaimmin juuri kutukalojen pyynnillä.
Lahnan verkkokalastuksen merkityksestä muistuttaa myös Kerimäellä olevalta vapaa-ajan asunnolta käsin Puruvedellä kalastava Jyrki Huttunen, joka on yksi harvoista lahnan tehopyytäjistä.
Huttunen sanoo kalastaneensa verkoilla kuluneena talvena Kerimäen Sammaleenselältä noin 600 kiloa lahnaa. Parhaimmillaan neljä verkkoa on antanut 33 lahnaa kerralla.

Lue lisää 26.4. Puruvedestä.

Kommentteja aiheesta “Lahnan verkkopyynti hillitsee rehevöitymistä – läikkätauti yhteydessä lahnakannan runsastumiseen Puruvedellä

  • 26.4.2018 at 13:01
    Permalink

    Tästä on ollut paljonkin puhetta. Tulevat verkkorajoitukset saattavat lopettaa ne harvat pyydyskalastajat puruvedeltä. Ilmiö on jo todellista Pihlajavedellä ja särkikalakannat ovat räjähtämässä käsiin. Tarviiko tästä vääntää rautalankoo ja olla huolissaan?

    Ja tämä ei yksin koske lahnaa. Säynekanta on vahvassa nousussa mitä nyt olemme hiukan tilannetta tutkineet ilman mitään tarkenmpaa otantaa. Säyne on hyvä imuroimaan kaikki mitä tulee vastaan. Siinä on harjuksenpoikaset välipalan asemassa ja muut onkin pääravintoa. Kyllä nämä seikat on tiedossa olleet pitkään, mutta tosiasioihin ei puututa tämän hienon reliktilajimme takia. Kunhan ei pyllistäisi biologit ja muut ” suojelutoiminnassa näennäisesti” olevat itselleen. Minä vaalin norpparauhaa aivan takuulla ja monet muutkin hiljoo rannoillamme asuvat ihmiset. Siitä ei ole nyt kyse, vaan mitä rajoitukset saavat aikaan kalastollemme. Kyllä siellä nyt varmaan joku fiksu älähtää minulle!!, mutta kuka on saanut tämän sopan aikaiseksi, että vetemme ovat saaneet rautaisannoksen NPK.ta ja muitakin ravinteita ja liemiä joita nyt lahnat sekä joukko muita särkikaloja joukkoinvaasion tavoin pöllyyttävät sedimenttikerroksesta. Onneksi on välit kunnossa Yliopistoihin… vielä allekirjoittanella. Asiaan on olemassa ratkaisumallit jos on vain tahtoa. Olen puhunut ja vaikenen…toistaiseksi. Kielioppi neropatit voin sitten viedä oppitunille, sillä väännän savvoo ja muitakin murteita ihan vaan huvikseni enkä rakentele lauseita kirjapainoon.
    LPM Jari Räty

Comments are closed.

Viikon kysymys

Masentaako kaamos?

Näytä tulokset

Loading ... Loading ...